Vastaa viestiketjuun: RINTASYÖPÄ

Hei kirsikka!

Oikein hyvä, etä haluat oppia terveellä tavalla itsekkääksi, näin itsekin haluan. En missään nimessä halunnut pelotella tuolla masennuksella vaan halusin vaan aidon rehellisesti kertoa oman kokemukseni ja sen ,että kaikkeen ei voi välttämättä varautua mitä eteen tulee. Noita padottuja menneisyyden lukkoja olen itse aukaissut kirjoittamalla ja olen totta totisesti kirjoittanut satoja sivuja tekstiä syövän aikana ja sen jälkeen. Olen tehnyt paljon ajatustyötä ja käsitellyt asioita, jotka olen vain sysännyt sivuun. Sairaus pakotti kohtaamaan ne ja se on oikeastaan hyvä asia. Se suuri hyöty sairastumisesta oli, että oli pakko pysähtyä pohtimaan asioita ja pitkä sairasloma antoi siihen mahdollisuuden.

Se on totta, että hoitojen aikana sitä kyllä menee paljon voimia fysiikasta huolehtimiseen ja siitä kannattakin pitää huolta.

Tuosta keskusteluavusta sen verran, että sen löytäminen ei välttämättä olekaan helppoa. Tampereella on ainakin kriisikeskus osviitta, josta saa lyhytaikaista keskusteluapua ja lisäksi taysin psykiatrian polilta olen saanut apua ja ihan psykiatrinkin kanssa pääsin keskustelemaan tilanteestani. Tällä hetkellä minulla on kelassa käsiteltävänä kuntoutuspsykoterapiahakemus. Sinun kannattaa kysyä sinua hoitaneelta sairaalan henkilökunnaltakin, että mistä sinä voisit saada keskusteluapua. Itsestä on kyllä tuntunut, että sairaalta vaaditaan kyllä melkoista sisua ja peräänantamattomuutta keskusteluavun löytämiseen. Se kuitenkin kannattaa eli ei kannata luovuttaa!