Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kolangiokarsinooma – kohtalotovereita? Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kolangiokarsinooma – kohtalotovereita? Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

#64025
Myy79
Participant

Hei Kia ja Jaana69!

Jaana69: Voin vain kuvitella, että tuo sinun odottavan aikasi on varmasti ahdistavaa. Voisib kuvitella, että tilanteessasi olisin varmasti minäkin ahdistunut ja jännittynyt. Kukapa ei olisi! Kovasti voimia sulle kuitenkin toivon ja mahdollisimman levollista mieltä!

Kia: Tosi typerältä kuulostaa tuo, että lapset muka valitsevat vanhempansa. Höh! Kyllä se vaan munkin mielestä on niin, että ei lapset tee naista vaan on paljon henkisesti keskenkasvuisia naisia , jotka ovat äitejä. Itse olen kuitenkin jonkun verran kamppaillut huonommuus- ajatuksen kanssa, että olisin siis jotenkin heikompi tai vaillinaisempi lapsettomana naisena. En siis olisi täysin nainen vaan jotenkin vajaa ilman äitiyden kokemusta. Nyt kun sen tähän kirjoitan niin tuo ajatus tuntuu todella raadollisen julmalta. Määritänkö itseäni lapsettomuuden kautta ja annanko sen vaikuttaa elämääni negatiivisesti, että en tule olemaan milloinkaan biologinen äiti, nainen, joka kantaa elämää sisällään? Ovatko kaikki äidit muka paljon parempia ja vahvemmin naisia kuin minä? En kyllä halua ajatella niin ja määrittää itseäni mihinkään heikompaan luokkaan lapsettomuuden takia. Olen arvokas juuri tällaisena, lapsettomana. Näin haluan ajatella. Toivottavasti pääsette matkalle Prahaan ja pystyisit jotenkin kuitenkin nauttimaan matkasta vaikka se ei elämäntilanteessasi välttämättä ole helppoa. Totta on, että jokaisen elämänpolulle varmaan heitetään ei- toivottuja asioita/ tapahtumia. Toisaalta syöpä on kasvattanut mua kovasti ihmisenä.