Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kolangiokarsinooma – kohtalotovereita? Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

Etusivu Keskustelufoorumi Krooninen syöpä kolangiokarsinooma – kohtalotovereita? Vastaa viestiketjuun: kolangiokarsinooma – kohtalotovereita?

#64014
Jaana69
Participant

Hei Kia, kiitos taas viestistäsi 😊 Eipä tänäänkään vielä vastausta Oulusta kuulunut eli piina jatkuu. Mietin tuota sun pahoinvointilääkettä, Primperania – onko kokeiltu mitään muuta? Meillä on ikävä kyllä aiempaakin kokemusta syövästä. Vanhemmalla pojallamne leikattiin 3,5 kk:n ikäisenä reilun kananmunan kokoinen kasvain aivoista, se saatiin lähes kokonaan poistettua, vain pienen pieni pala jäi. Patologin vastauksen jälkeen meille kerrottiin sen olevan erittäin vaikeahoitoinen. Yritetään hoitaa, mutta jos näyttää ettei hoidot auta, täytyy miettiä kannattaako lasta kiusata – meille sanottiin. Aloitettiin sytostaattihoito, jossa yhden päivän aikana meni 8 eri sytostaattia. Muistaakseni tämä toistui 5-6 viikon välein. Ehkä parin hoitokerran jälkeen meille yllättäen kerrottiin, että nyt on tullut Amerikasta vastaus, kyseessä ei onneksi olekaan niin paha syöpä, tällä onkin parempi ennuste! Näin ihana uutinen yllättäen saatiin, meille ei oltu kerrottu, että diagnoosi olisi epävarma ja että näyte olisi lähetetty Amerikkaan asti. Virginian yliopiston alueella oli kuulemma yksi tapaus ja siinä kävi hyvin. Eli melko harvinainen. Ensimmäisessä kontrollikuvassa se pieni kasvainjäännekin oli hävinnyt. Poika parani täysin ja on nyt 27-vuotias sairaanhoitaja 😊 Palataanpa siihen pahoinvointilääkkeeseen. Siihen aikaan siellä annettiin lapsille Zofran-nimistä pahoinvointilääkettä. Se ainakin auttoi hyvin. Sanottiin sen olevan kallista, mutta siitähän on jo niin kauan. Kannattaisikohan sitä kysyä ja kokeilla? Kävin jo ennen tämän diagnoosin saamista juttelemassa työterveyshuollon psykologin kanssa. Oli oikein mukava ja fiksu ja juttelu helpotti. Kuitenkin huomasin, että sen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajan juttelusta oli enemmän apua, hänhän tietää juurikin näistä syöpäjutuista niin paljon. Sama tunne tulee kun juttelen täällä sun kanssa ❤