Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi triankeli

triankeli

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Julkaisija
    Viestit
  • in reply to: letrozol ratiopharm kokemuksia #64479
    triankeli
    Participant

    Kohta kaksi vuotta olen syönyt Letrozolia. Nivelet meinaa olla kipeät. Selkä ja jalat kankeat. Myös masennus alkanut on vaivata. Eri masennuslääkkeitä on kokeiltu, mutten ole kokenut niistä olevan apua. En tiedä, mistä kysyisin neuvoa. Lääkärit eivät tunnu ottavan vaivoja tosissaan.

    in reply to: RINTASYÖPÄ #44044
    triankeli
    Participant

    Hei Sandra! Miten on syksy mennyt? Sullakin varmaan jo tiputukset ohi. Mulla viimeinen oli kolme viikkoa sitten. Nyt alkaa viikon päästä sädehoito, jota kestää viisi viikkoa. Hoitohan ei kestä montaa minuuttia, mutta matka sairaalaan on pitkä – 120 km yhteen suuntaan. Saattaa käydä aika rankaksi, mutta eipä sille mitään voi. Toinen mahdollisuus olisi olla potilaskodissa, muttei sekään tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Mukavampi olla yöt kotosalla kuin vieraassa kaupungissa. Ja tuleehan se majoittuminen maksamaankin, vaikka Kela korvaa osan. Rahaa on kyllä palanut tässä sairatamisessa matkoihin, lääkkeisiin ja lääkäreihin jo ihan liikaa.
    Nyt on vuden pimein aika käsillä, enkä ole koskaan tykännyt syksyn pimydestä ja märkyydestä. Pakko kuitenkin koettaa pitää mieli virkeänä, ja hyvä mieli on kuitenkin, että nuo tiputukset inhottavine oireineen on ohi. Pahin vaiva tällä hetkellä on kynsien haurastuminen. Kaksi kynttä on jo puolivälistä katkennut ja pahalta näyttää toisetkin. Toivottavasti niihin ei tule mitään tulehduksia. Olen lakkaillut kynsiä vähän väliä, kuten vinkkinä hoidon alkaessa neuvottiin, mutta eipä siitä ole tainnut olla apua. No, pieni vaivahan tuo kuitenkin on. Jonkinlaista hiuksen hattaraa on päälaelle alkanut kasvaa ja toiveenani onkin, että saisin edes pienen siilitukan jouluksi.
    Kaikesta huolimatta mukavaa joulun odotuksen aikaa Sandra sinulle ja kaikille kohtalotovereille!

    in reply to: RINTASYÖPÄ #43024
    triankeli
    Participant

    Hei, neljäs syto oli viikko sitten, fec. Vointikin alkaa palailla pikku hiljaa. Fecin jälkeen oli luu- ja nivelkipuja vaikka sanottiin, että olisi vähemmän kuin dosetakselin jälkeen. Minusta olivat kyllä kovempia. En oikein löytänyt sopivaan kipulääkettäkään, mikä olisi auttanut. Söin Buranaa. Panadolia en uskaltanut ottaa, koska maksa-arvot muutenkin korkealla. Pahoinvointi pysyi onneksi aisoissa eikä oksentamista tullut vaikka sitä pelkäsin. Yöt ovat usein huonoja ja aamulla jotenkin sekava olo. Kai sekin noista myrkyistä tulee. Pelottaa vähän tämä syksyn tulo. Mitenkähän matalksi mieliala laskee pimeyden myötä. En ole koskaan pitänyt syksystä, mutta nyt toisaalta voi ajatella, että jouluksi kovimmat hoidot on ohi, toivottavasti. Keskussairaaalasta saamassani ohjees a lukee, että on mahdollisuus käydä psykologin juttusilla. Mahtaako siitä olla apua? Onko kukaaan käynyt? Olen aika sisään päin kääntynyt enkä mielelläni kerro tunteistani muille. Saattaisi olla ehkä minulle turha reissu. Mutta valoisaa ja lämmintä syksyä kaikille palstalla oleville!

    in reply to: RINTASYÖPÄ #42471
    triankeli
    Participant

    Hei taas! Nyt on kolme tiputusta takana. Ensi kerralla alkaa sitten FEC-hoito. Se on sama kuin CEF. Tämä doketakseli on mennyt ihan kohtuudella, mutta saa nyt nähdä, onko kovempi myrkky tämä FEC, ja tuleeko vaikeampia oireita. Hieman sillä pelottelivat polilla.
    Rinta meinaa kipuilla välillä ja proteesin pitoakin olen vähentänyt, että josko siitä johtuisi. En tiedä. Olen noita kortisoneja syönyt pitempään kuin ohje on. Luulen, että hieman auttavat huonoon oloon. Onneksi ei mitään oksentelua ole ollut. Jalat vaan on lyijynraskaat välillä ja kädet kömpelöt. Tavarat tippuu käsistä. Nukkuminen on kyllä jäänyt vähälle vaikka väsyttääkin. Illalla ei tule uni ja aamulla herää aikaisin.
    Kesä on kohta ohi. Parin päivän reissuja olen tehnyt, mutta ei oikein ole nekään huvittanut, kun tuntuu väsyttävän nykyään enemmän. Toisaalta odottaakin jo syksyä, että nämä hoidot loppuisivat. Jännittää myös kuulla tutkimustulokset, jotka saa sitten kun viimeinen sytostaattitiputus on ohi… Onko hoidot tehonneet vai ei. Minulla on vielä sädehoito sytojen jälkeen. Toivottavasti jouluun mennessä on hoidot ohi, eikä uusia tarvita.
    Jaksamista sinulle ja muillekin jotka tätä lukevat :) Ja aurinkoista syksyä!

    in reply to: RINTASYÖPÄ #41921
    triankeli
    Participant

    Hei Sandra!
    Viikko takana ekasta doketakseli-tiputuksesta. Torstai ja perjantai meni makoillessa. Korvissa suhisi ja heikotti. Kivut kiertelivät paikasta toiseen ja suu tuli araksi. Lauantai oli jo helpompi päivä, mutta syöminen on hankalaa suuvaurioiden takia ja kaikki maistuu peeltä :( En ottanut pahoinvointilääkkeitä, kun ajattelin, että ne on tarkoitettu vasta, jos alkaa oksettaa. Olisi ehkä ollut hyvä kokeilla, jos olisivat auttaneet tuohon heikkoon olemiseen. Kortisonit lopetin silloin pari päivää hoidosta kuten ohjeessa luki. Nekin olisi voineet helpottaa. Pitää ensi kerraksi kysellä tarkemmin noista lääkityksistä.
    Nyt on sitten leikatun rinnan paikka ollut kipeä. Tuntuu kovalta kuin kivi. Ilmeisesti siinä ei ole nestettä enää. Sitä kävin 16 kertaa poistattamassa. Viime keskiviikkona ei tullut enää mitään. Huomenna ajattelin soittaa syöpähoitajalle ja kysyä johtuuko tuo rinnan kipeys ja kireys tuosta solusalpaajasta vai uutta kasvaintako se jo kehittää?
    Minäkin käytin tuota jäähattua, mutta luultavasti tukka kuitenkin lähtee. Täytyy ensi viikon projektiksi ottaa selvittely noista peruukkeja myyvistä liikkeistä Oulussa. Ilmeisesti maksusitoumus ei riitä, vaan pitää osa panna omasta pussista. Aika hintavia ovat, kun netistä katsoo. Vaikka en halua kuin lyhyen, tumman mallin kuten omakin hius on. Mutta olisihan se hauskaa tyrmätä ihmisiä vaikka pitkätukkaisena blondina tai punapäänä. Miten asian nyt ottaa…
    Minulle ei ole kukaan puhunut noista hammashoidoista. Vasta olen netistä lukenut, että hampaat olisi pitänyt hoidattaa ennen sytostaatteja. Viimeisestä hammaslääkärikäynnistä jo pari vuotta. Täällä maalla kun ei pääse kuin yksityiselle ja sinnekin pitkät jonot. Täytyy nyt katsoa ja kuullostella, miten tässä edetään. Ehkä pääsee kunnallisen hoitoon nyt, kun on tämä diagnoosi.
    Hyvää jatkoa ja kerrohan, miten toinen kerta meni. Olen hengessä mukana !

    in reply to: RINTASYÖPÄ #41811
    triankeli
    Participant

    Hei Sandra! Ensimmäinen tiputus oli maanantaina. Ihan hyvin meni. Ei kestänyt kuin tunnin alkuinformaation jälkeen. Nyt on vähän hönttö olo ollut, mutta ei onneksi pahoinvointia. Kaupassa olen käynyt ja pieniä kotitöitä tehnyt aikani kuluksi. Sanottiin, että tulee ripuli, mutta kävikin toisin päin :) Lakritsia ja luumuja olen koittanut syödä. Kaikki ruoka on vähän oudon makuista tai mautonta. Välillä polttelee vatsaa.
    Tekisi mieli käydä jossain pikku reissussa nyt kesä aikana, mutta en tiedä, uskaltaako tartuntavaaran vuoksi mennä mihinkään esim. hotellin tai kylpylään. Onneksi on oma piha, että voi siellä oleskellä kunhan tuo sade lakkaisi. Hyttysiä tuntuu vaan olevan paljon tänä kesänä, ihan kiusalle asti.
    Hyvää kesän jatkoa ja kerrohan lisää kokemuksistasi!

    in reply to: "Hän voitti syövän"? #41611
    triankeli
    Participant

    Olen myös jo vuosia ennen omaa sairastumistani syöpään kummeksunut näitä lehdissä olevia julkkisten haastatteluja, joita hehkutetaan otsikoilla ”se ja se voitti syövä! Ja ”se ja se päätti taistella!” . Nyt on lehtien kannessa koreillut Arja Koriseva, joka ”päätti taistella”. Tulee kyllä tunne, eikö tuttavani osannut taistella, kun hävisi syövälle? Eikö hän päättänyt taistella? Osaanko itse taistella niin, että voitan syövän? Miten pitäisi taistella?

    Voihan tosin olla, että Arja ei ole itse tällaista lausuntoa antanut, mutta käsittääksen syöpätaistelu jatkuu sitten koko loppuelämän. Koskaan ei voi tietää, milloin se paha ilmestyy uudelleen. Noista jutuista nousee kuva nuoresta toimittajasta, joka ei ole koskaan henkilökohtaisesti joutunut syövän kanssa kasvokkain. Luulisin, että ihminen, joka on menettänyt jonkun rakkaan läheisensä syövälle, ei kommentoisi syövästä toipumista potilaan omana ansiona. Kyllä toipumiseen varmasti tarvitaan hyviä lääkäreitä, hoitajia, lääkkeitä, läheisiä tukemaan ja paljon hyvää tuuria. Toki myös oma elämän halu ja tahto auttaa, mutta ei yksinään.

    in reply to: RINTASYÖPÄ #41581
    triankeli
    Participant

    Hei Sandra! Aika samanlainen hoitopolku tulee minullekin. Sytostaatit alkavat 4.7. Olisivat aloittaneet jo tämän kuun lopulla, mutta sanoin, että pitää avustaa pojan muutossa, niin siirtivät muutamalla päivällä :)
    Tuntuu kyllä aika rasittavalta ja pitkältä ajalta tuo hoitojakso, muta ehkä sen nyt jotenkin jaksaa kulkea. Ja pakkohan se on, jos haluaa parantua. Juhannusta en nyt viitsi suunnitella mitenkään. Aikaisemmin oon leiponut ja siivonnut juhannukseksi, mutta nyt ajattelin, että olkoon. Hoitojen aikana pitää välttää liikoja ihmiskontakteja, koska veriarvot laskee ja helposti tulee kaikkia tarttuvia tauteja, flunssia sun muita. Joten kesä menee kotosalla. Eikä sais käydä kylässäkään flunssaa sairastavia. Pitänee panna kyltti oveen, että pääsy kielletty!
    No, ehkä tämä tästä, kun ajatukseen tottuu. Täytyy yrittää nauttia kesästä omalla terassilla. Toivottavasti ei tule kovin pahoinvointia noista hoidoista. Peruukkiin sain myös maksusitoumuksen. Voi vaan olla, ettei sitä tule paljoa käytettyä.

    Hyvää juhannusta ja kesän jatkoa! Kerrohan kuulumisiasi välillä.

    in reply to: RINTASYÖPÄ #41441
    triankeli
    Participant

    Hei Sandra ja kiitos viestistäsi!

    Huomenna olen taas menossa verikokeisiin ja nesteen poistoon. Ajattelin, että näytän tuota saamaani paperia nestettä poistavalle lääkärille. Voihan olla, että hän ei ota asiaan mitään kantaa, mutta jospa jotain selviäisi.
    Noita esitevihkosia minäkin olen saanut ja luin Marja Aarnipuron kirjoittaman Rintasyöpävuosi-kirjan. Hyvä kirja kyllä oli. Suosittelen!
    Joko olet saanut jatkosta tarkempaa tietoa? Odottaminen on aina kurjaa vaikka tähän ikään mennessä on sitäkin saanut oppia (64-v). Syöpäpotilaana olo vaatii ilmeisesti pitkää pinnaa ja rauhallisuutta :) Mielestäni on kuitenkin hyvä puoli tämä valoisa ja kaunis kesän aika. Luulisin, että syksyn pimeydessä kaikki näyttäisi paljon mustemmalta. Minulla on vielä matkaakin keskussairaalaan toista sataa kilometriä. Ei mikään mukava matka olisi liukkailla ja pimeillä keleillä. Toivottavasti syksyyn mennessä käynnit vähenee.

    Jaksamista sulle ja yritetään nauttia kesästä se, mikä voidaan!

    in reply to: RINTASYÖPÄ #41421
    triankeli
    Participant

    Hei Sandra sekä muutkin! Minulla myös tuo lobulaarinen kasvain 4 cm. Kerroinkin aikaisemmin, että koko rinta on poistettu ja kainalot tyhjätty. Kävin tänään keskussairaalan hoitajalla. Hän pyysi lääkäriä poistamaan nestettä. Sitä tuli vieläkin 140 ml. Yritin kysellä lääkäriltä mahdollisista jatkohoidoista, mutta en saanut mitään vastausta. Vielä. Myöhemmin kuulema annetaan jatkosuunnitelma. Sain kuitenkin tietokoneelta tulostetun lausunnon tilanteestani, jota nyt olen yrittänyt googlelta selvitää. Aika kurjaa. Mitä tarkoittaa gr. 3? Vahva Er-positiivinen, Pr-positiivinen, matalan Ki:n tauti? Miksi ei anneta oikeita vastauksia, vaikka on näinkin vakavasta taudista kysymys? En jaksa etsiä vastauksia googlettamalla. Suututtaa! En ole opiskellut lääketiedettä. Ilmeisesti olisi pitänyt. Mutta tsemppiä kaikille syöpää poteville.

    in reply to: RINTASYÖPÄ #41151
    triankeli
    Participant

    Hei, olen uusi tällä palstalla ja syöpänikin on uusi. Tai enhän tiedä, kauanko se on jo minussa muhinut, mutta todettiin maaliskuussa yllättäen seulontamammossa. Mitään pattia tai kyhmyä en tuntenut, ja kun kerroin tästä lääkärille, hänkin koetteli rintaa ja sanoi, etei hänkään tunne. Onpa kumma!
    Että näin se elämä joskus yllättää. Nyt on kuitenkin koko rinnan poisto ja kainaloiden tyhjennys takana. Nestettä kerääntyy edelleen kylkeen ja sitä joudun poistattamaan. Mietityttää nyt, millainen syöpäni on ja kuinka sitä aletaan hoitaa eteenpäin. Tuskin pelkkä leikkaus riittää, koska kasvain oli aika iso. Tietoja saan kai vasta loppukuusta.
    Ajattelin, jos täältä löytyy vertaistukea ja kokemuksia, ettei tarvisi aivan yksin miettiä ja pähkäillä. Aika on pitkä kun odottaa vastauksia.
    Onkohan hoidossa eroja, jos kyseessä on nuori tai jo vähän ikääntyneempi? Itse olen 64-vuotias.

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)