Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi pauliina78

pauliina78

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 105)
  • Julkaisija
    Viestit
  • in reply to: Adenokarsinooma in situ #69199

    pauliina78
    Participant

    Joo, niin voi. Mulla oli tuo sama “lähtötilanne”. Mutta sulla varmasti asiat hyvin,jos värjäyksessä ei tullut mitään enää esiin. Peukut sille pystyyn! Mulla ainakin loopissa värjäytyi alue,ja näin itsekin sen alueen joltain suurentavalta monitorilta. Kysele vaan ja kirjoittele ihmeessä tänne jos se yhtään helpottaa oloa! Ja autan sua jos vain osaan! Itse löysin tämän palstan vasta kaiken odottelun ja leikkauksen jälkeen,mutta silti olen kokenut että täältä saa tukea. Ja voi kirjoittaa ajatuksia ulos.

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #69197

    pauliina78
    Participant

    Heippa Lily! Nuo hsli ja ais poikkeavat toisistaan siten että hsli on epiteelisolukkoa ja ais-muutoksella tarkoitetaan sitä rauhasperäistä solukkoa. Adenokarsinoomalla ei ole käsittääkseni kuin lievä muutos tai in situ muutos,joka kuvastaa vahvaa pinnallista muutosta. Toivottavasti tästä oli hieman apua! Tsemppiä kovasti odottamiseen!!!

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #69110

    pauliina78
    Participant

    Hei Tiima! Tuo sinun kirjoituksesi oli vähän niinkuin minun kokemuksesta. Mulla oli myös epäilynä eka hsli/ais.muttta loopin jälkeen selvisi että paikoin oli invasiivista 3mm syvyydeltä. Oli ihan hirvee shokki. Toisaalta olin kyllä varautunut pahimpaan uutiseen-mutta silti. Oli se järkytys. Muistan kuinka lysähdin keittiön nurkkaan itkemään ja 3v ihmettelee vieressä mikä äiti tuli. Nää tulee aina pintaan näin keväisin. Silloin se mun piinajakso alkoi. MUTTA tässä olen, vielä, lähes kahden vuoden jälkeen. Fyysisesti terveenä. Ja uskon että sinäkin pääset “pelkällä leikkauksella” Iso juttu sekin..mutta jos välttyy liitännäishoidoilla niin aina parempi juttu. Pääsee pienemmillä oheisvaivoilla . Jos haluat,niin liity fb gynekologiset syövät ryhmään..sieltä olen itse saanut hurjasti vertaistukea. Voin suositella sitä lämpimästi.

    -Pauliina

    in reply to: Ca in situ #69085

    pauliina78
    Participant

    Joo,ne on sulla varmasti samalla kertaa. Mä olin silloin niin paniikissa että kävin yksityisellä kolposkopiassa (ihan turha juttu koska olisivat tehneet sen loopin yhteydessäkin ja vastauksia joutui joka tapauksessa odottaa) ja siitä sit looppiin. Mulla ei kauheesti otettu kantaa loopissa,.sanoivat että pitää oottaa patologin lausunto. Totta sekin tietty, itse olin kovin paniikissa ja olisin halunut heti tietää…mulla oli looppi joskus huhtikuun lopussa ja siitä meni kaksi vk ja sain soiton ja tulokset 5.5.

    Mulle tehtiin radikaali kohdunpoisto. Eli kohtu, sen vieruskudokset, emättimestä pari senttiä,munanjohtimet ja vatsan alueen imusolmukkeet.olin hyvin myöntyväinen tähän ratkaisuun sillä mut oli jo steriloitu,kaksi lasta tehtynä ja ikää oli silloin 39v. Lisäks oli ihan kaameet menkat, paljastui sitten leikkauksen yhteydessä endometrioosikin ja sitäkin sitten leikkasivat. 6h kesti.

    Toivotaan että sullakin olisi lähtenyt pahat solukot jo kokonaisuudessaan pois polyypin oton yhteydessä!

    • tätä vastausta muokkasi 3 kuukautta, 2 viikkoa sitten  pauliina78.
    in reply to: Ca in situ #69083

    pauliina78
    Participant

    Moi! Mulla oli papassa epäily esiasteesta. Siitä eka kolposkopiaan, josta vastaus ais/hsli, siitä sitten looppiin,josta paljastui 9mm leveä ja 3mm syvä varhainen syöpä. Mulla kävi hurja tuuri että se löytyi, adenokarsinooma harvoin näkyy papassa ja mulla sattui näkymään. Hyvä kun sulla oli pipelle ja papa puhdas! Ehkä se polyyppi on tavallaan kätkenyt sen esiasteen? Tai sitten vain se harja ei ole osunut? Nää vaan tälläisiä mun pohdintoja. Koska sulla on looppi? Nää viikot jossa ei ole kuin epätietoisuutta on tosi raskaita. Jos oot yhteydessä lääkäriin tai hoitajaan niin pyydä saada jotain rauhoittavaa. Mä sain silloin opamoxia,sai vähän nukuttua ja ei ahdistanut ihan niin paljon. Kovasti,kovasti voimaa!

    in reply to: Ca in situ #69080

    pauliina78
    Participant

    Hei Lily! Sulla ei ole mitään hätää! Kaikki järjestyy kyllä,usko pois. Mä olen tänne kirjoitellut mun tarinaani,mutta lyhykäisyydessään se menee niin että 5/18 todettiin pieni syöpä, loop oli sitä ennen. 6/18 leikattiin ja eikä löytynyt enää mitään. Eli selvisin “pelkällä” leikkauksella ja pieni paha oli lähtenyt jo loopissa pois.
    Tuo pinnallinen tarkoittaa nimensä mukaisesti pinnallista muutosta, eli paha ei ole päässyt ns porautumaan, invasiiviseksi. Mulla oli 3mm syvä niin sitä kutsuttiin invasiiviseksi. Mutta hsli on esiastetta vielä, mä uskon että sulla ei ole mitään hätää! Vaikka tiedän ja muistan niin hyvin tuon odottelun! Ja niin kovasti toivo saavan tietoa nopeasti. Se helpottaa kyllä. Kysy vaan jos jotain tulee mieleen!

    -Pauliina


    pauliina78
    Participant

    Voi Ronja,olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti saat vielä paljon hyviä päiviä!

    -Pauliina

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68761

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Miten Annukka voit? Menikö leikkaus hyvin? Tsemppiä toipumiselle!!!

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68710

    pauliina78
    Participant

    Joo,todellakin syöpäpaskan voisi työntää johonkin missä aurinko ei paista! Just tuo pelko että lapsi menettää äitinsä, on kauheaa. Mä pelkään sitä vieläkin. Mulla on 5 ja 8 v lapset. Mun tapauksesta tulee “jo” kesällä 2 v mutta aina se vaan vainoaa mua. Oon käynyt psyk.hoitajalla ja kerran psykiatrilla. Nyt lääkitys päällä. Toivottavasti tämä tästä.

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68705

    pauliina78
    Participant

    Voi pelko. Mä todella niin muistan tuon tunteen ja pelon. Se on jäänyt mun mieleeni niin hyvin. Ja kun sitä ajattelee niin tuntuis että henki salpaantuu. Joo, mulla oli sama kolposkopian jälkeen. Siinä koepaloja ottaessa muistan kuinka lääkäri sanoi että ei tällä papatuloksella yleensä syöpää löydy. Ja kyllä löytyi! Siinä mureni mun luottamus lääkäreihin joka vaikuttaa vieläkin mun elämääni. Vaikea uskoa että nyt kaikki on hyvin,vaikka lääkäri niin sanoo.

    Googlea ei loppupeleissä kannata käyttää,vaikka kyllähän mä itsekin vietin siellä aikaa tuntitolkulla just etsiessäni tietoa..ihan samasta syystä kuin sinäkin. Koska sulla on loop? Ehkä ne osaa jo siinä sanoa jotain. Mut ainakin myös ultrattiin siinä yhteydessä.

    Voimia kovasti! Sä selviät kyllä!

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68688

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Joo,toi omakantateksti on kyllä välillä aivan siansaksaa….mutta siis sulla,ihan niinkuin mullakin, on tosi pikkuinen kasvain. Lääkäri puhui mulle silloin varhaisvaiheen syövästä. Eli on erittäin epätodennäköistä että sitä löytyisi imusolmukkeista. Ja todennäköisesti sullakin se syövänpaska lähti jo loopissa pois.
    Sillä väriaineella ne paikallistaa leikkauksen yhteydessä vartijaimusolmukkeet. Ja tutkivat ne. Tuleeko sulle kuvantamiset?
    Mikä ihme on muuten tuo Strich näyte? Tarkoittaako se sitä imunäytettä?

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68686

    pauliina78
    Participant

    Heippa! Oliko sulla siis 6mm invaasiosyvyys vai Ais laajuudeltaan 6mm? Onneksi asiat alkavat tapahtumaan kuitenkin aika pian tulosten odottelun jälkeen. Vaikka odottavan aika on pitkä. Tosi pitkä ja piinaava. Jos sulla invaasiosyvyys on 6mm niin on kyllä tosi pieni riski siihen,että syöpää olisi imusolmukkeissa. Mutta onhan se hyvä että tarkistavat sen. Multa myös vietiin vatsan alueen imusolmukkeita. Leikkauksessa paikallistettiin vartijaimusolmukkeet,johon syöpä ensimmäiseksi yleensä imusolmukkeissa leviää. Niistä tehtiin heti tutkimuksia, ja niiden tulokset sai jo heti leikkauksen jälkeen. Mulla siis oli adeno syöpä 3mm syvä ja 9mm leveä. Eikä löytynyt enää mitään mistään leikkauksen jälkeen.

    Kysele vaan kaikkea jos haluat. Tsemppiä kovasti!

    -Pauliina

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68592

    pauliina78
    Participant

    Moi! Olipa Sanna mahtavaa että syöpää ei enää löytynyt leikkauksessa! Eli meillä varmaan aika samankaltainen hoitopolku,mulla lähti adeno kokonaan loopissa,kooltaan se oli 9mm leveä ja 3mm syvä. Mulla oli yksi lääkäri 4kk leikkauksesta, siinä lääkäri kyseli vointia ja ultrasi. Sen jälkeen olen ollut ns omillani, enää ei ole seurantakäyntejä vaan olen oirepolin kirjoilla 3v. Nyt sitä vielä jäljellä 1,5v. Eli jos jotain oiretta ilmaantuu niin soitto oirepolille. Muuten tarkastukset yksityisellä puolella. Kerta vuoteen.

    Hei Pelko! Mä täällä käyn säännöllisesti katsomassa löytyisikö juttuseuraa. Tiedän ja muistan tuon pelon. Mutta älä syyllistä itseäsi. Mulla oli alkuun myös itseni syyllistämistä ä,että olisi pitänyt varata jo aiemmin aika,että olisko selvinnyt siten ilman syöpää. Mulla oli edellisestä papasta reilu 3v. Mulla ei ollut mitään varsinaisia oireita, muuta kuin että ovulaation aikaan saattoi tulla veristä vuotoa. Mutta se ei ollut syövästä johtuvaa, vaan endometrioosista…mutta se ajoi mut gynelle. Tuo odottelu on tuskallista ja piinallista. Kovasti tsemppiä!!!

    in reply to: Adenokarsinooma in situ #68516

    pauliina78
    Participant

    Heippa Sanna! Nyt vasta huomasin kirjoituksesi! Sulla on jo leikkaus ollut,miten meni? Oletko toipunut hyvin? Se on jännä juttu miten sen vaan tiesi jotenkin loopin jälkeen että syöpä löytyy vaikka ei vielä tuloksia ollut. Onneksi sulla oli myös noin pieni. Oliko se invaasiosyvyys sulla se 5mm?

    Oletko jo saanut lopulliset vastaukset leikkauksen jälkeen? Toivottavasti! Olisi kurjaa odotella joulun pyhien ylitse.

    -Pauliina


    pauliina78
    Participant

    Ikävää kuulla Sohvi tilanteestasi! On varmasti murskaavaa kuulla tieto leviämisestä,oon pahoillani sun puolesta. Miten sä jaksat henkisesti? Saatko jutteluapua?

    Kian poismeno on kyllä jättänyt suuren aukon. Sain häneltä niin paljon. Hän on useasti mielessäni.

    Itse henkisesti oon aika loppu. Kävin toissapäivänä psykiatrilla. Sain nyt lääkityksen tähän ahdistukseeni. Kokeillaan sitä muutama kuukausi pienellä annostuksella ja käyn samalla juttelemassa hoitajan kanssa. Pillerit ovat nopeampaa sorttia vaikuttamaan,tänään jo jossain vaiheessa huomasin ajattelevani ihan tavallisiakin, arkisia asioita ilman jäytävää pelon tunnetta. On tää mieli niin metka. Mutta oon aika luottavainen että tästä noustaan. Tää lääkitys oli kyllä mulle iso kynnys,mutta kaikkeni nyt yritän että saisin itseni kuntoon. Poden välillä huonoa omaatuntoa kun voisin olla parempi äiti,parempi vaimo. Onneksi mulla on ihana mies joka tukee mua ja ihanat eloisat lapset.

    Siitä myös poden huonoa omaatuntoa että en saisi olla tälläinen, mulla on tällä hetkellä syövän suhteen asiat ok. Mutta hitto kun ei tälle päälle voi mitään.

    Voimaa teille ystävät!

    -Pauliina


    pauliina78
    Participant

    Iltaa ! Hiljaista on täällä tosiaan ollut Kian poismenon jälkeen. Ajattelin tänne nyt vähän kirjoitella höpinöitäni.
    Mä sainkin ilokseni peruutusajan psykiatrille,se onkin jo huomenna. Alunperin aika oli vasta joukukuun 12. päivä. Hyvä näin. Toki tässä olisi ollut hoitajan luona käyntejä,mutta ehkäpä tämä psykiatri osaisi nyt vielä enemmän auttaa minua. Toivon sitä niin kovasti. Iso halu olisi saada elämä sillälailla kuntoon että pystyisi nauttimaan ja ajattelemaan vaikka näin alkuun edes jouluun saakka! Siis minulla fyysisesti on tällä hetkellä syövän suhteen kaikki ok,uusiutumisriski hyvin pieni,mutta tuo mieli on tehnyt tepposet ja laittaa mut koko ajan pelkäämään. On tosi vaikeaa ajatella tulevaisuutta tai yrittää iloita. Koko ajan on möykky. Toissayönä heräsin johonkin unihalvauksen tyyppiseen. Näin tosi pahaa unta ja heräsin ahdistus rinnassa,hikisenä. Se onneksi siitä lieveni kun nousin ylös vessaan. Nyt oonkin sit ottanut iltaisin puolikkaan opamoxin, saa levollisemmat unet.

    Tälläistä ajatusta tänään täällä.. Mitä muille kuuluu ?

    -Pauliina

    • tätä vastausta muokkasi 7 kuukautta, 3 viikkoa sitten  pauliina78.

    pauliina78
    Participant

    Voi Kia, tämä ei ole ketju ei ole entisensä ilman sinun kirjoituksia! Annoit niin paljon minulle ja varmasti muillekin. Tähän on varmasti kaikkien helppo yhtyä.

    Kian neuvoa olen nyt noudattanut,olen käynyt juttelemassa psyk.hoitajan kanssa säännöllisesti. Vaikka välillä olis mieli tehnyt perua aika. Ne on niin henkisesti raskaita reissuja. ..Nyt mulla on myös aika psykiatrille joulukuussa. Voi kunpa mä saisin itseni kuntoon. Mun pakko-oirehtiminen on vähän väistynyt,tilalla on aikamoinen suru ja tyhjyys jostain? En tiedä itsekään miksi. Pahin pelkoni tässä on uusiutuminen ja lasten menettäminen. Mutta kun miten sen saisi vähän edes taka-alalle niin ettei se ihan lamaannuta. Pystyis tekee jotain tulevaisuuden suunnitelmia. Sitä on niinkuin jossain akvaariossa ja katselee kun elämä lipuu ja itse ei ole siinä kunnolla mukana. Voi helvetti sanon minä. Miten sitä tähän jamaan itsensä on saanut…mutta ei auta kuin kovasti yrittää valoa kohti.

    Voimaa teille kaikille.

    -Pauliina


    pauliina78
    Participant

    Ei ole enää sama tämä palsta ilman Kian kirjoituksia. Tässä olen parina päivänä lukenut vanhempia juttuja ja myös ajattelin että on se aika kouraisevaa että olemme täällä ja sitten yhtäkkiä emme ole. Kirjoitukset jäävät tännne elämään. On niin suruinen olo, tää pimeys alkaa lyödä vasten kasvoja. Asumme täällä ihan mettän keskellä niin tosiaan on pimeää! Vaikka pidän kyllä maalla asumisesta, mutta joka syksy tämä pimeys yllättää. Tänään kaivoin lyhtyjä esiin ja sytytän huomenna kynttilöitä täältä poisnukkuneiden muistoksi.

    -Pauliina


    pauliina78
    Participant

    Kiitos Kyyhkynen että kerroit. Kia antoi tänne niin paljon. Minä ja varmasti moni muukin tulee kaipaamaan häntä kovasti. Hän on ollut joka päivä mielessä ja jotenkin aavistin että hän on nyt lähtenyt. Tottis, meillä tänään koputettiin myös ulko-oveen ilman että kukaan oli tulossa. Sanoinkin äidilleni että täällä on nyt jotain ilmassa..jotain mitä me emme näe.

    Sytytän myös tänään kynttilän Kian muistolle.


    pauliina78
    Participant

    Kia on täällä minunkin mielessäni päivittäin…toivottavasti olosi on saatu kivuttomaksi. Jos vain jaksat niin kirjoittele,olet tärkeä täällä! Ja niin paljon auttanut minua.

    En oikein tänään osaa kirjoittaa muuta. Olo on aika turta, onneksi aurinko paistaa niin hieman piristää mieltä. Voimaa ja valoa teille kaikille kanssakulkijoille!

    -Pauliina

Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 105)