Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi hesari

hesari

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)
  • Julkaisija
    Viestit
  • in reply to: Ruokavalion vaikutus ers:ään #69512

    hesari
    Participant

    Hei.

    Sama juttu kuin jyrkiap, leikkaus 2016 ja lisäsädehoito 2019 PSA:n noustessa. Tietoisesti en käytä enää voita ollenkaan, sokerikin on itselle “valkoista myrkkyä” kuten joskus on mainittu muutenkin. Kasviksia lisää paljonkin ihan ers-diagnoosin jälkeen, olen alkanut viljellä mökilläkin niitä.

    Vaihtoehtolääketieteessä on erilaisia rohtoja ja mausteita. Pakko myöntää, että vaimon mieliksi (siis pakotti) käytin vähän aikaa kurkumaa mausteena, mutta senkin olen lopettanut ja vaimokin on onneksi unohtanut asian. :-)

    Minkäänlaista lääketieteellistä näyttöä mistään rohdoista ja mausteista ei ole eikä ole varmaan syytäkään niihin sortua. On varmaan vain monen rahastusbisnes netissä.

    Hyvää kesänjatkoa kaikille saman polun tallaajille.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #69159

    hesari
    Participant

    Hei kaikki.

    Mukava kuulla aulisjii nämä positiiviset terveiset. Ollaankin kuljettu aiemmin täällä palstalla kokolailla samaa polkua hoitoineen ja samankaltainen taival jatkuu itselläkin.

    Hyvää Pääsiäistä aulisjii ja kaikille muillekin kohtalotovereille.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #68668

    hesari
    Participant

    Hei kohtalotoverit.

    Tutut oireet aulisjii, Pekkajussi, oli samoja itselläkin 33 kerran salvage-sädehoidossa prostatapesään viime kesänä. Leikkauksesta ja seurantaakin oli ollut jo kolme vuotta ja luulin, että silloin tämä oli siinä jo, mutta ei ollutkaan vaan psa nousi kuitenkin.

    Onneksi oireista tiheävirtsaisuus on helpottanut ja pärjätään jo ilman lääkitystä eikä muitakaan jälkioireita ei ole ainakaan vielä ilmennyt.

    Nyt kävin sädehoidon jälkeen puolivuotislabrassa ja tulos oli alle 0,05 kuten HUS ilmoittaa. Nyt on siis taas alkanut uusi toiveikas kierros elämässä ja samankaltaisia positiivisia uutisia toivon myös kaikille muillekin jatkossa. Seuranta siis jatkuu uudelleen nyt puolen vuoden välein.

    Kiitos Arttu70 kommenteistasi Synlabin mittausten viitearvoista. Itse en koskaan edes saanut Synlabilta näin seikkaperäistä vastausta kuin sinulta vaikka kolme kertaa sitä tivasin Synlabilta. Joka kerta annettiin eri arvoja mittaustarkkuudesta, jonka jälkeen luovuin toivosta ja yrittämästä.

    Hyvää alkanutta vuotta 2020 kaikille saman polun tallaajille.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #68413

    hesari
    Participant

    Hei aulisjii ja muut.

    Oli mukava kuulla sinun, aulisjii, kuulumisiasi pitkästä aikaa. Mennään samaa polkua hoitoja myötenkin. Tosin itselläni adjuvanttisädehoito alkoi vasta kolme vuotta leikkauksen jälkeen PSA:n noustessa.

    Itselläni loppui sama 33 krt jo elokuussa ja ensi tammikuun lopussa on ensimmäinen puolivuotis-PSA-mittaus. Reilut kolme vuotta tätä polkua on nyt vaellettu.

    Kolmen kuukauden kohdalla PSA oli mittaamattomissa HUSin mukaan, eli alle 0,05. Tuntuu tosiaan siltä, että on taas saanut uuden mahdollisuuden elämään sädehoitojen avulla. Jatka vaan aulisjii samaa hoitojaksoa hyvillä mielin.

    Viimeksi syksyllä keskusteltiin myös mittaustarkkuudesta eri labroissa. En saanut ikinä kunnon vastausta yksityiseltä Synlabilta. Sain kolme eri vastausta ja ilmoitettiin jopa kerran, ettei ilmoiteta alle 0,04 ja itse olin kuitenkin saanut arvoksi kerran 0,03 sieltä.

    Aluksi mittausherkkyyden alaraja oli kuulemma 2,0 (järjetön arvo), sitten 0,04 ja lopuksi taas 0,2. Tässä vaiheessa lopetin, kun kunnon vastausta en koskaan saanut. Vastauksia tuli aina toimitusjohtajaa ja teknistä johtajaa myöten, joten asiantuntemusta olisi ainakin pitänyt olla.

    Onko täällä Synlabilla kävijöitä ja mitä teille on ilmoitettu tai mitä arvoja olette saaneet sieltä?

    Kirjoittelepa aulisjii kuulumisiakin jatkossakin. Hyvä, että olet saanut hoidot käyntiin mukavasti.

    Hyvää joulunodotusta kaikille saman polun kulkijoille.

    in reply to: Psa salvage sädehoidon jälkeen #68298

    hesari
    Participant

    Hei Arttu70 ja muut.

    Salvage-sädehoidon alussa minulla oli viikon verran ikään kuin mikrovärinää rakon kohdalla. Hoitajat selittivät, että sädehoito ikään kuin kramppaa rakon poikittaislihaksia.

    Puolen välin jälkeen alkoi tiheävirtsaisuus. Minulla kesti tilanteen normalisoituminen n. 1kk hoidon jälkeen. Tätä helpotti saamani Vesicare-resepti hoidon puolivälin jälkeen. Vesicare (minulla oli halvempi rinnakkaislääke) rauhoitti yliaktiivisen rakon. Tavallaan “unohdin” lääkkeen ja jätin ottamatta päivittäin ja huomasin, että pärjäsin ilmankin eikä enää tarvinnut käydä yölläkään vessassa. En jäänyt siihen “lääkekoukkuun” kiinni.

    Työelämässä voi varautua mahdollisiin oireisiin esim. vaipoilla kuten leikkauksen jälkeenkin. Itselläni tuli jopa pari kertaa housuun hieman, kun juoksin melkein vessaan. Tietoisuus, että pääsi pissille pakotti väkisin laskemaan ennen kuin pääsi pöntölle asti. En pelottele, mutta tilanne oli kohdallani aika hankala. Pahimmillaan piti käydä melkein joka tunti vaikka virtsaa ei juuri tullutkaan.

    Eräällä kohtalotoverilla oli sama vaiva ja hän neuvoi minulle oman hyökkäyssuunnitelmansa vessoihin Meilahdessa, jos lähivessat olivat varattuja hoidon jälkeen. Kiitin suunnitelmasta ja hirtehishuumorilla naurettiin yhteistä kohtaloamme. Vessassakaan ei voinut käydä, kun rakko piti olla suht`täynnä ennen hoitoa.

    Muitakin lääkkeitä määrättiin varoiksi myös etukäteen: Primperan pahoinvointiin ja Imocur ripuliin. Itse en näitä ottanut apteekista ollenkaan eikä näitä oireita ollut ollenkaan. Lievää löysävatsaisuutta tosin oli vähän aikaa.

    Itse olin jäänyt eläkkeelle jo 1,5 vuotta aiemmin, joten minulla ei ollut mitään aikatauluongelmia. Tosin 33 kertaa sitoi jonkin verran, koska poissaoloja ei suositeltu hoidon onnistumisen kannalta ainakaan hoidon loppupuolella. Viikonloppuisin hoitoja ei ollut. Meilahdessa oli myös päiväaikojen lisäksi ilta-aikoja n. klo 20.00 asti, joten itselläni aikojen sovittaminen onnistui hyvin, kun siitä sopi ajoissa.

    Nyt elellään ihan normaalia elämää ja omalla kohdallani pääsin varmaan aika helpolla, kun muita pahempia sivuoireita ei tullut.

    Joskus mietin, että kohdallani olisi ollut paikallaan adjuvanttisädehoito jo kolme vuotta sitten. Silloin punnittiin asiaa haittojen ja hyötyjen kannalta urologin kanssa ja päädyttiin seurantaan varsinkin, kun PSA-arvot olivat olleet mittaamattomissa eli HUSin mukaan alle 0,05. Se oli silloin sillä hetkellä kuitenkin oikea ratkaisu myös omasta mielestäni. Jossittelu ei kylläkään auta mitään ja tosiaan kiitollisena olen saanut hyvää hoitoa koko ajan ja tilanne on taas normalisoitunut seurantavaiheeseen.

    Hyvää syksynjatkoa kaikille kohtalotovereille.

    in reply to: Psa salvage sädehoidon jälkeen #68293

    hesari
    Participant

    Hei vaan Arttu70, jyrkiap ja muut lukijat.

    Arttu70:n diagnoosi on melkein täysin identtinen kuin itselläni. Itselläni oli myös 5-luokan tyypin solukkoa patologin mukaan ja leikkauksessa 2 mm marginaalipositiivisuutta. Kului vajaat kolme vuotta ja PSA nousi nyt mitattavaksi. Sairaskertomukseni olen aiemmin myös julkistanut näillä foorumeilla.

    Kolme vuotta sitten sädehoitomahdollisuudesta keskusteltiin, mutta päädyttiin seurantaan.

    Sain nyt viime kesänä 33 kertaa adjuvanttisädehoitoa prostatapesään Meilahdessa ja nyt PSA on ollut kahdessa mittauksessa alle 0,05 HUSin mukaan. Mistään hormonihoidosta ei ollut puhetta kohdallani ennen sädehoitoa. Ehkäpä siksi. että halusin itse sädehoitoa mahdollisimman nopeasti.

    Hormonihoito ennen sädehoitoa on varmasti lääkärien ratkaistava tapauskohtaisesti ja itsekin pohdittava asiaa, itselläni hoito meni näin.

    Sain nyt elämään toisen kierroksen. siitä kiitos hyvästä hoidosta. Taas mennään siis seurannassa ja eletään täysillä päivä ja mittauskin kerrallaan.

    Hyvää syksynjatkoa kaikille saman polun kulkijoille.

    in reply to: Psa salvage sädehoidon jälkeen #68177

    hesari
    Participant

    Hei Pekkajussi, aulisjii ja muut.

    Aluksi kiva kuulla aulisjii sinunkin kuulumisia “pitkästä” aikaa. Olin kokolailla samassa tilanteessa nyt viime keväänä kuin Pekkajussi nyt ja aulisjii. Enemmän minunkin taipaleestani ketjussa ”PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen” kuten aulisjiilläkin.

    Nyt vasta kolmen vuoden jälkeen leikkauksesta (gleason 4+3, hieman marginaalipositiivisuutta ja tyyppiä 5 myös) psa nousi, tosin vain 0.07 asti. Vaihtoehtona oli seuranta tai adjuvanttihoitona sädehoito eturauhaspesään (siis salvage-hoito). Valitsin ja tahdoin sädehoidon, yht. 33 sädetyskertaa (viitenä päivänä viikossa). Sädehoidon jälkeen elokuussa oli psa mittaamattomissa eli HUSilla se tarkoittaa, että psa on alle 0.05. Olen menossa toiseen kontrolliin marraskuun alussa.

    Kohdaltani sädehoito oli varmaan paikallaan, käytännössä olin “kiinni” siinä koko kesän. Kokemuksiani tosiaan enemmän yllämainitussa ketjussa.

    Kirjoitelkaa kuulumisia ja vaikkapa ajatuksia elämästä laajemminkin niin että saadaan eloa ryhmiin.

    Hyvää syksynjatkoa kaikille kohtalotovereille tällä polulla.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #67403

    hesari
    Participant

    Hei.

    33 sädehoitokertaa ohi, tuntuu ihan isommaltakin työvoitolta.

    Kävin HUSin labrassa ja ihan positiivisia uutisia kohdaltani: PSA-arvo on alle 0,05 kuten HUS ilmoittaa. Siis sädehoito tuntui tehonneen, kun arvo putosi merkittävästi. Suosittelen tosiaan itse mahdollisimman aikaista sädehoitoa seurannan sijaan omien kokemusteni perusteella.

    Toisaalta kävin yksityisellä (Synlab) labrassa myös vertailun vuoksi ja sain arvoksi 0,04 ja kysyessäni, mikä on mittauksen alaraja, niin ko. labrassa sanottiin 0,04.

    Jäi jotenkin vaivaamaan, oliko tämä saamani 0,04 eksakti arvo vai ilmoitetaanko aina 0,04 vaikka jäisi sen alle eli mittaamattomuusraja ilmoitetaan?

    Olen pari päivää yrittänyt selvittää asiaa sähköpostitse ko. firman asiantuntijoilta, mutta kukaan ei vastaa edes. Paikallisessa labrassa ei ole tätä tietoa.

    Onko vielä kellään tietoa todella tarkan arvon ilmoittavista labroista pääkaupunkiseudulla tai ehkä kauempanakin? Onko olemassa esim. labroja, mitkä ilmoittavat ultrasensitiivisesti PSA-arvon eli siis jopa tuhannesosien tarkkuudella? Itselleni riittäisi kyllä vähempikin tarkkuus.

    Toisekseen laskeeko sädehoidon jälkeen PSA-arvo vielä ajan kanssa? Onko kellään kokemuksia tästä?

    Siis toisaalta kuuluu nyt oikein hyvää, mutta toisaalta arvo 0,04 hieman masensi, kun ei ollut laskenut enempää tai jos sittenkin se onkin alaraja-arvo?

    Oikein hyvää kesänjatkoa kaikille lukijoille ja kohtalotovereille.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #67382

    hesari
    Participant

    Hei.

    Seuraava on hieman off-topic, mutta sallittaneen, kun palstalla on niin hiljaista.

    Vastaan ikään kuin itselleni, kun kysyin lääkettä tiheävirtsaisuuteen. HUSista soitettiin viime perjantaina ja kerrottiin, että minulle oli laitettu e-resepti: Vesicare 10 mg/päivä.

    Tämä on varmasti monille tuttu lääke, mutta onkohan tiedossa, että tästä on olemassa rinnakkaislääkkeitä n. puolet halvemmalla. Itse Vesicare on suht’kallis lääke,

    Apteekista tarjottiin Solifenacin Orion vaihtoehdoksi. Sinänsä kiitettävää toimintaa apteekilta. Netistä löysin vielä halvemmankin vaihtoehdon, mutta sitä ei varmaan ko. apteekissa ei ollut. Seuraavaksi kysyn sitä suoraan toisen valmistajan nimellä.

    Yleisenä neuvona: aina kannattaa kysyä suoraan halvinta vaihtoehtoa kaikista lääkkeistä. Reseptillä on yleensä kaikkein kallein vaihtoehto, miksiköhän? Oma aktiivisuus kannattaa aina.

    Hyvää hellepäivien jälkeistä kesää kaikille kohtalotovereille.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #67353

    hesari
    Participant

    Hei.

    Kiitos punarinta tiedosta ja aulisjii rohkaisevista sanoista. Kyllä tätä rohkaisua on välillä kaivannutkin.

    Tunteet ovat olleet välillä aika sekalaiset, Joskus teki mieli heittää pyyhkeen kehään, mutta sitkeys voittaa. Toivon sinulle myös aulisjii jaksamista, kun vastaavat sädehoidot alkavat.

    Nyt jännittää jo ensi viikkokin, kun tulokset selviävät.

    Koko kesä tässä on melkein mennyt ja nyt helpottaa, kun tietää, että viimeisiä viedään.

    Jaksamista kaikille ja hyvää loppukesää kaikille lukijoille.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #67347

    hesari
    Participant

    Nyt on 30 kertaa käyty Meilahdessa eturauhaspesän sädetyksessä n. kolme vuotta tehdyn leikkauksen jälkeen. Vielä on jäljellä kolme kertaa, sen jälkeen PSA-labra ja lääkäri.

    Kaikki on mennyt ihan ok lukuunottamatta sivuvaikutuksia. Nämä ovat tiheävirtsaisuus ja lievähkö ripuli. Monilla kohtalotovereilla on ollut samoja oireita. Virtsarakossa pitää olla nestettä ennen sädetystä ja on hankalaa pidätellä virtsaamista. Tänään piti ennen sädetystä käydä juuri pissaamassa, kun muuten olisi tullut housuun. Monta kertaa, kun vessan oven aukaisee, niin jo alkaa tulla. Pidätyskykyä ei ole, niin kova on hätä. Yölläkin juoksuttaa nykyisin.

    Ilmoitin siitä ja jouduin yli tunnin “karenssiin” odottamaan sädetystä. Join tätä aikana lisää vettä ja hätä oli taas kauhea, kun pääsin koneelle. Hoitaja lupasi kertoa lääkärille tilanteestani. Onko kellään tietoa, auttaako mikään lääkitys tähän virtsaamispakkoon? Kohta ei uskalla lähteä minnekään pidemmälle, jos ei varmista wc-käyntimahdollisuutta.

    Olen lukenut aiemmin Vessapassista ja se oikeuttaa “etuilemaan” esim. vessajonossa. Siihen ovat oikeutettuja mm. rakon toimintahäiriöistä kärsivät. Onko tämä tuttu asia kenellekään ja onko kellään mitään kokemuksia siitä?

    Eräs kohtalotoveri oli katsonut jo etukäteen Meilahdessa oman “hyökkäysreitin” muihin vessoihin kuten hän sitä nimitti, jos lähellä olevat vessat ovat varattuja hoidon jälkeen. Naurettiin yhdessä tälle meitä yhdistävälle tekijälle, oli vähän kuten sanotaan: hurttia huumoria kyynelten läpi. Ei tätä ilman hirtehishuumoria kestäisikään.

    Kirjoitellaan taas ensi viikolla hoitojen päätyttyä kokemuksista. Kuten aiemmin kirjoitin, niin kirjoittaminenkin helpottaa, omaa oloani ainakin.

    Hyviä kesähellepäivien jatkoa kaikille kohtalotovereille.

    in reply to: ERS kokemukset matkan varrelta #67305

    hesari
    Participant

    Hei Eegon1950 ja muut kohtalotoverit.

    Olet varmaan oikeassa. Tarve kirjoittaa ja purkautua oli myös itselläni, mutta en saanut jostain syystä sitä tehtyä. Olen hautonut tätä aivan yksikseni koko ajan vuosien ajan. Syytä en osaa sanoa. Itsekin ajattelin nyt kirjoitella ja lähettää henkilökohtaisen viestini, kirjoitettu jo 15.1.2017, kokemuksistani. En kuitenkaan lähettänyt sitä silloin tänne. Jo kirjoittaminenkin silloin itselle auttoi kuitenkin purkautumaan.

    Nyt olen joutunut uudelleen sädehoitoon Meilahteen, niin ajattelin kuitenkin julkaista 2,5 vuotta kirjoittamani viestini. Samalla siinä esittäydyn kirjoittajana tänne. Kirjoitin jo aiemmin yhden viestin toiseen viestiketjuun ja päivittelen jatkossakin varmaan omia tuntojani varsinkin, kun täällä on näin hiljaistakin.

    Kirjoittaminen helpottaa ja tuntuu, että se on taas nyt ajankohtainen henkireikä itselleni kuten Eegon kirjoitit jo syövän uusiutumisenkin ja omien alkaneiden sädehoitojenkin takia.

    Alla muisteluita, kirjoitettu siis jo tänne 15.1.2017, mutta ei koskaan lähetetty.

    Hyvää kesänjatkoa kaikille kohtalotovereille.

    ==================

    (15.1.2017)

    Hei.

    Löysin tämän palstan vasta juuri äsken. Minun olisi ollut parempi lukea kaikki nämä ennen kuin nyt. Luin monia kohtaloita, joihin pystyin samaistumaan.

    Itselläni maailma romahti 13.4.2016 klo 18.50, kun lääkärini soitti ja vahvisti pahanlaatuisen kasvaimen eli eturauhassyövän, biopsiasta löytyi 4/14 syöpää. Teki mieli lähteä saman tien huutamaan tuskaani. Maltoin mieleni, kun minut oli hälytetty töihin n. tuntia aiemmin. Kotiin päästyäni illalla sitten huusin suoraa huutoa ja itkin, vieläkin herkistyn, kun ajattelen sitä aikaa. Tulin vielä isoisäksi pari viikkoa sen jälkeen ja kaikki suunnitelmani yhteisestä eläkeajasta lapsenlapseni romahtivat myös enkä uskaltanut ajatella tulevaisuutta ollenkaan.

    Ajattelin kirjoittaa itsekin tänne, koska minulla on tarve tähän ja toivottavasti voin antaa toivoa muillekin tästä selviytymiseen.

    Tautihistoriani alkoi jo vuonna 2014 syksyllä, jolloin PSA oli koholla 6.1. Työterveyslääkäri vain tunnusteli sisältä ja eikä havainnut mitään kyhmyä. Olin täyttänyt silloin 60 ja PSA kuului rutiinitarkastukseen. Sain lähettiin paikalliseen keskussairaalaan alavatsan ultraäänitutkimukseen. Mitään hälyyttävää ei havaittu loppuvuodesta 2014 ja elämä jatkui entisellään vaikka syöpä oli silloinkin jo olemassa sitä ei vain diagnosoitu.

    Vuonna 2015 taas työterveystarkastuksessa PSA oli noussut 6,6 asti ja silloin työterveydestä sain lähetteen urologille. Hän havaitsi muutoksia, mitkä vaativat tarkempaa tutkimusta. Hän suositteli magneettikuvausta ja sain siitä lähetteen. Päätin kuitenkin mennä yksityisesti (poistin nyt tämän paikan) ja magneettikuvauksen tulos oli, että EI OLE SYÖPÄÄ ja mitään muutoksia ei ole. Olin ihmeissäni ja onneni kukkuloilla ja paikallinen työterveyslääkäri vahvisti myös, ettei olekaan mitään syytä huoleen.

    Sitten n. 1 kk:n päästä maaliskuussa 2016 työterveyslääkäri soitti, että kuvauksessa olikin ollut jotain poikkeavaa hänelle nyt tulleen radiologin ilmoituksen mukaan. Radiologian ylilääkäri ei ollut vain havainnut heti mitään vaan vasta kuukauden päästä? Maailma romahti taas silloin ja ihmettelin koko asiaa. Radiologi soitti itsekin minulle vielä samana iltana ja valitti vain asiaa, ei muuta? Olikohan kiireessä antanut vain aluksi hyvin pinnallisen lausunnon, kun olin jo kysellyt lausuntoa ja ihmetellyt sen viipymistä. Suositteli välittömästi biopsiaa, mihin sitten meninkin yksityisesti alan hyvälle ekspertille, että kaikki edestakaisin veivaaminen olisi lopulta selvää.

    Biopsiassa urologi sanoi heti, että jopa ultrassa näkyy selvästi “jotakin”. Jäin kauhulla odottamaan tuloksia, mitkä sitten vahvistivatkin asian.

    Sama lääkäri toimii sekä Meilahdessa ja Peijaksessa ja hän teki lähetteen vielä kerran todella asiantuntevaan magneettikuvaukseen Meilahteen.

    Tulokset olivat erittäin yksityiskohtaiset kahden A4-arkin kokoiset eikä kuten aikaisemmat yksityiset olivat vain kaksi riviä “puutaheinää”. Sain lääkäriajan vasta kesälomien jälkeen viime kesänä. Siinä lääkäri ehdotti aluksi seurantaa, itse ilmoitin, että haluan leikkaukseen. Pienen neuvottelun jälkeen lääkäri totesi, että leikataan, kun “mies kerran haluaa”. PSA oli tällöin 8,1.

    Leikkausjono oli marraskuulle 2016 asti kunnes yht’äkkiä soitettiin olisinko halukas elokuun alussa leikkaukseen? Ihmettelin asiaa, kun en ollut ensimmäisenä jonossa? Minulle ilmoitettiin, että usea potilas oli jo kieltäytynyt tästä ennen minua ja asia piti päättää heti. Päätinkin heti, että menen robottileikkaukseen Peijakseen. Olinkin jo informoinut työnantajaa myöhäisemmästä tulevasta leikkauksesta.

    Taas toivo heräsi, että tästä selvitään. Olin jo pettynyt ja taas iloinnutkin moneen kertaan, kun sairautta ei löydettykään. Diagnoosi kesti kaikkine vaiheineen yli 1,5 vuotta. Täytyy myöntää, että välillä oli “pinna” todella kireällä ja syytön vaimokin sai kärsiä siitä. Toisinaan taas jonkinlainen masennus iski ja vaivuin jonkinlaiseen itsesääliinkin kyynelten kera. Täytyy sanoa, että työssäkäyntikin todella helpotti, kun se auttoi unohtamaan. Tunteet olivat aika “vuoristorataa”.

    Leikkaus oli hermoja säästävä, mutta miehuuteni ei ole palannut vieläkään. Toisaalta tässä iässä alkaa jo arvostaa hyvää elämänlaatua enemmänkin.

    Leikkaus meni muuten hyvin ja pääsin jo seuraavana päivänä Peijaksesta pois. Katetri roikkui viikon verran sivulla ja letku ärsytti ja teki kipeää ulostulossa. Katetrin poisoton jälkeen kävellessäni ja yskiessäni ja ponnisteluissani vaikka vähäsen koko ajan valui virtsaa. Ajattelin, ettei tästä elämästä tule enää mitään. 3,5 viikkoa olin sairauslomalla, kukaan ei töissä kysellyt mitään. Vähitellen tämä virtsavaiva alkoi helpottaa, mutten vieläkään ole voinut luopua kokonaan etusuojavaipoista.

    Peijaksessa hoito oli hyvää ja leikannut lääkärikin kävi pari kertaa katsomassa minua.

    Patologin tutkimustulokset tulivat viikkojen päästä ja taas maailma romahti. Näytteestä löytyi toisesta lohkosta ärhäkkää Gleason 5 –tyyppistä syöpää, mikä ulottui pintaan asti ja marginaalipositiivisuutta oli 2 mm. Muu osa oli pääosin Gleason 4+3 –tyyppiä, jossa myös patologin mukaan Gleason 5 komponenttia mukana. Syövän osuus eturauhaskudoksesta noin 20 %. Vasemman lohkon takasivuosassa Gleason 4+5=9 tyyppinen pesäke jossa solukko ulottuu reunaan asti.

    Lääkäri soitti tuloksista ja neuvoteltiin mahdollisesta adjuvanttihoidosta eli mm. sädehoidosta lisäksi. Kysyessäni hänen mielipidettään leikkauksen tarpeellisuudesta, hän sanoi sen olleen “erittäin tarpeellinen”. Itse ajattelin, että jos olisin suostunut seurantaan, niin syöpä olisi varmaan jo mahdollisesti levinnyt ja leikkaus olisi ollut myöhäistä. Päädyttiin kuitenkin odottamaan PSA-tulosta kuuden viikon päästä leikkauksesta. PSA-tulos olikin alle <0,05 eli ei mitattavissa. Taas elämä hymyili.

    Sovittiin seuraavasta lääkäriajasta ja seurannasta maaliskuussa 2017. Itse pyysin vielä, että voitaisiinko ottaa välillä myös PSA nyt tammikuun alussa. Hän suostui ja tulos oli edelleen <0,05 eli ok ja lääkäri vahvisti vielä seurannan tämän jälkeen. Olin ollut itse varma, että arvo olisi ollut noussut ja syöpä levinnyt luustoon, kun minulla on nyt alaselkäkipuja, lonkkakipuja ja vielä nilkatkin turvoksissa. Taas helpotus oli ihan uskomaton.

    Nyt mennään seurannassa ja omalta kohdaltani toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen on jo herännyt. Hoidattakaa itsenne kuntoon ajoissa eikä kuten itselleni kävi, mentiin edestakaisin: oli ja ei ollut syöpää 1,5 vuotta.

    Uskoa tulevaisuuteen kaikille muillekin kohtalotovereillekin ja hyvää alkanutta vuotta 2017.

    in reply to: PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen #67212

    hesari
    Participant

    Hei aulisjii ja muut kohtalotoverit.

    Olen itse ihan samassa vaiheessa kuin sinä aulisjii nyt. Käyn sädehoidossa HUSissa Meilahdessa. Nyt olen käynyt 11 kertaa eturauhaspesän sädetyksessä. Kaikkiaan hoitokertoja on 33 kpl. Ei ole tullut vielä mitään sivuvaikutuksia vaikka lääkereseptit ripulia ja pahoinvointia varten määrättiin varoiksi. En ole niitä käynyt hakemassa. Alussa oli pientä “mikrovärinää” sisällä virtsarakon kohdalla. Sanottiin, että virtsarakon lihakset kramppaavat hieman aloitetun sädetyksen takia.

    Minut leikattiin robotilla Peijaksessa 2016 syyskuussa ja nyt tämän vuoden kevääseen PSA-arvot olivat mittaamattomissa. Nyt oli noussut 0,07 asti eli ei vielä “hälytysrajaan” 0,20. Halusin kuitenkin aloittaa sädetyksen enkä jäädä seurantaan, koska minulle sanottiin, että “pientä aktiivisuutta” siellä on.

    Mitään muuta levinneisyyttä ei havaittu edeltävissä koko vartalon TT- ja magneettikuvauksissa. Joten muilta osin tilanne on ihan hyvä.

    Olin itse seurannassa parisen vuotta ennen kuin leikattiin. Oli vatsaultraa, tunnustelua jne. Sain jopa väärän diagnoosinkin, kun menin mainoksen uhrina yksityisesti magneettikuvaukseen. Kerrottiin, ettei syöpää ollut. Olin onneni kukkuloilla, kunnes taas n. 1kk myöhemmin sieltä soitettiin, että on havaittu epäilyttävää. Kyseessä oli suuri suomalainen yksityinen lääkäriasema. Jääköön nimi mainitsematta nyt kuitenkin.

    Toinen lääkäri olikin vielä käynyt läpi magneettikuvauksen ja havainnut virheen. Menin sitten biopsiaan ja syöpää löytyi. Ensimmäinen röntgenlääkäri vain pahoitteli sattunutta ja kovasti pyyteli anteeksi, kun otti yhteyttä ja yritti selitellä tapahtunutta. En jaksanut nostaa “meteliä” aiheesta enää.

    Oma polkuni tänne asti on ollut tosi monisäikeinen välillä todella yhtä tunteiden vuoristorataa, kun tulin ihan yht´aikaa isoisäksi syöpädiagnoosin kanssa yli kolme vuotta sitten. Tuntui silloin, ettei enää saa elää ja nähdä lapsenlapsenkaan kasvavan. Näin vain aikaa on kulunut ja hyvää elämää on ollut tämäkin väli. Toivottavasti tämä antaa elämänuskoa muillekin samaa polkua kulkeville.

    Voin kirjoitella kuulumisiani tänne ihan “online” näin sädehoidon keskeltä sinullekin aulisjii ja muillekin, jos nämä asiat liikuttavat ja kiinnostavat muitakin mahdollisesti.

    Hyvää kesänjatkoa kaikille foorumin lukijoille.

Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)