Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi cambridge

cambridge

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Julkaisija
    Viestit
  • in reply to: Anaplastinen kilpirauhassyöpä #73102
    cambridge
    Participant

    Hei

    Tästä syövästä ei kokemusta, mutta englanninkielisten lähteiden mukaan on yksi aggressiivisimmista kasvaimista. Elinaika yleensä 4-6 kk. Toivottavasti hoidot tehoaisivat teille paremmin.

    in reply to: äidilläni on syöpä #72433
    cambridge
    Participant

    Voimia lilylinnulle!

    54- Äitini menehtyi v.2002 astrocytoma gradus III:een vain muutamassa kuukaudessa. Oli karmeaa katsella, kun aivosyöpä muuttaa ihmisen ihmisraunioksi nopeassa tahdissa. Leikata ei voinut, ei sädettää,, ei mitään… isäni ei henkisesti koskaan päässyt tapahtuneesta yli ja menehtyi syöpään myöskin v.2010. Näistä jäi ikuiset traumat itselle. Elämä on jatkunut, mutta ei enää koskaan samanlaisena.

    Yksin ei pidä jäädä.

    in reply to: Äitini keuhkosyöpä #71001
    cambridge
    Participant

    Hei

    http://www.keuhkosyopa.fi ,siellä perustietoa. Kahdella tuttavallani on ko. syöpä ollut. Toiselta leikattiin osa keuhkoista, mutta eivät antaneet sytostaatteja varoiksi niin uusi, kolmisen vuotta eli, oli 63v. Toinen 10v vanhempi mut ei halunnut rankkoja hoitoja ja meni 8kk jälkeen.

    Hoidot ovat veemäisiä,nuorillekin. Oma isäni meni 64v imusolmukesyöpään ja äiti 54v aivosyöpään.

    Toivottavasti saatte paljon laadukkaita päiviä.

    Voimia!

    in reply to: Tulkinta apua papa #70992
    cambridge
    Participant

    Olen käsittänyt, että se tarkoittaa solujen epänormaalia kasvua. Se voi olla syöpä tai sitten ei. Vaadi vastauksia/hoitoa, vaikka koronan takia asioita viivyteltäisiinkin.

    in reply to: Isälläni aivokasvain #69879
    cambridge
    Participant

    Tuo puhekyky on sellainen, että jäi harmittamaan kun paljon jäi asioita puhumatta. Nopeasti hän vaan alkoi toistamaan juu/ei.

    Tuo koepala päästiin ottamaan, mutta toimenpide halvaannutti toisen puolen kun syöpä oli keskellä aivoja.

    Voimia sinulle

    in reply to: Isälläni aivokasvain #69871
    cambridge
    Participant

    Hei

    Pahoittelut isäsi diagnoosista. Kovin tutulta kuulostaa kertomasi. Äidilläni oli v. 2002 Astrocytoma gradus III, eli toiseksi pahin aivosyöpä. Diagnoosista 4 kuukautta, ja hän oli poissa. Mitään hoitoa ei voitu antaa, ei leikkausta/kemoa/sädetystäkään. Kortisoni palautti hänet vähäksi aikaa hiukan entiselleen, mutta se oli lyhyt aika. Toivottavasti isällesi löytyisi vielä jokin hoitomuoto, joka parantaisi tilannetta.

    T: Mika

    in reply to: Tulehdusarvot syöpään sairastuneilla #69520
    cambridge
    Participant

    Hei! Omalla isälläni oli tulehdusarvot sadan kieppeillä diagnoosin tullessa (sairasti lymfoomaa). Sytot nostivat myös arvot aina yläkanttiin. Kun hoidot lakkasivat tehoamasta, crp huiteli 130-180 välillä-lääkäri totesi että syövästä se johtuu. Antibiootit eivät lopulta enää auttaneet. Tuo sahaava crp ja kuume olivat meidän kohdalla ainakin yleisiä. Ja lukemani perusteella näin taitaa useissa syövissä olla. Jaksamista teille!

    in reply to: Lymfoomako #68202
    cambridge
    Participant

    Hei

    Menetin isäni 9 vuotta sitten tälle pirulliselle syövälle. Lymfoomiahan on lukuisa määrä alatyyppejä, isälläni toiseksi pahin, manttelisolulymfooma, johon ei juuri mikään hoito tehonnut.

    Myös jokin infektio voi suurentaa imusolmukkeita. Mutta isäni tapauksessa oireet olivat selvät; laihtuminen, ruokahaluttomuus, kuiva yskä ja yöhikoilu. Lymfooma ei välttämättä näy tavallisessa verenkuvassa. Isällä oli crp noussut satasen tuntumaan, siitä alkoivat tutkimukset. Ultraäänellä asia selvisi, lopullinen varmistus koepalasta. Tuo on ihan hölynpölyä nuo ”näytät terveeltä” ja ”olet nuori”- jutut. Syöpä ei ikää katso. Varsinkin Hodgkinin lymfooma on usein nuorempien tauti.

    Kyllähän tuo kohdallasi neulanäytettä ainakin kaipaisi, ehkäpä ct-kuvaakin…ainakin mielenrauhan takia. Menisin yksityiselle jos vain mahdollisuus.

    Terv. Mika

    in reply to: Vertaistuen saamattomuus #67231
    cambridge
    Participant

    Moi

    Olen pahoillani läheisesi puolesta. Onko kyseessä akuutti myelooinen leukemia? Kovin paha tauti se on.
    Oletteko kysyneet neuvoa jo täältä: https://www.docrates.com/syopamuodot/leukemia/

    Tällainenkin olisi: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtio-kustantaa-hoitoja-myos-ulkomailla-lupia-myonnetty-eniten-syopahoitoon/4289144#gs.nrov0r

    Voimia teille!

    in reply to: Keuhkosyöpä vai jotain muuta? #67061
    cambridge
    Participant

    Moi

    Täällä on tietoa keuhkosyövästä:

    http://www.keuhkosyopa.fi

    in reply to: Läheisellä levinnyt haimasyöpä #66088
    cambridge
    Participant

    Moi

    Hänellä oli siis verenmyrkytys takana? Jos hoidoille on ollut vastetta, todella kurjaa kun ne joudutaan lopettamaan. Isänkin kanssa lääkäri varoitti, että ”nyt mennään riskillä…”, juuri noiden hengenvaarallisten komplikaatioiden vuoksi. Mentiin sitten päätyyn asti ja riski realisoitui, isä ei kestänyt enää viimeistä hoitoa.

    Onneksi ehdimme sanoa toisillemme kaikki tärkeät asiat. Se ns. viimeinen vaihe oli lyhyt ja kivut hoidettiin hyvin. Ei tarvinnut pää punaisena vaatia morfiinia/oxanestia, kaikki annettiin asiallisesti.

    Itse pysyin järjissäni opiskelun vuoksi, suoritin lähihoitajan opintoja tuolloin.

    Päivä kerrallaan, tulevasta ei tiedä kukaan.

    in reply to: vanhempansa syövälle menettäneitä? #65813
    cambridge
    Participant

    Olen 48-v, molemmat vanhempansa menettänyt.

    V. 2002 äiti kuoli aivosyöpään, astrocytoma gradus III, eli aivosyövistä yksi pahimmista. Hän jostain käsittämättömästä syystä salasi oireitaan meiltä kaikilta. Vasta kun alkoi puhua älyttömyyksiä/harhoja, asia paljastui. Tosin olin jo jonkin aikaa epäillyt hänen terveyttään. No väkisin lääkäriin sitten, 3 cm kasvain aivokammioiden takana, ei operoitavissa. Hänen kuntonsa romahti siten, että parissa kuukaudessa hänestä tuli sängyssä makaava vihannes. Loppu tuli 4kk diagnoosista. Hän oli 54-v.

    Isä ei tästä selvinnyt henkisesti ja sairastui itse v. 2009 manttelisolulymfoomaan, imusolmukesyövistä pahimpaan päähän. Ei saanut aikaiseksi mennä lääkäriin oireista huolimatta. Olikin sitten jo levinnyt joka paikkaan. Raskaat hoidot aloitettiin, tauti perääntyi iskeäkseen muutaman kuukauden jälkeen entistä pahempana. Lisää aina vaan kovempia myrkkyjä..ei apua. Hän lähti syksyllä 2010, 64-vuotiaana.

    Itse olen oppinut tapahtuneiden kanssa elämään, mutta suru ja ikävä eivät poistu. Lisäksi kolmekymppinen veljenikin sai syövän pari vuotta sitten, toistaiseksi hän on selvinnyt. Pelko perseessä ollaan, koska on oma vuoro.

    in reply to: Läheisellä levinnyt haimasyöpä #64473
    cambridge
    Participant

    Hei

    Olen pahoillani isäsi diagnoosista. Toivottavasti hän tästä akuuttivaiheesta selviää hoitoputkeen.

    Menetin äitini (54-v.) vuonna 2002 aivosyöpään (astrocytoma gradus III) ja isäni (64-v.) vuonna 2010 imusolmukesyöpään (manttelisolulymfooma). Äiti meni neljässä kuukaudessa, ei toivoa. Hoitojakaan ei ehditty aloittamaan. Isän kanssa yritettiin vuoden, mutta tauti liian aggressiivinen. Hän ei koskaan selviytynyt aiottuun kantasolusiirtoon.

    Suru ja tuska olivat järkyttävät. Varsinkin isän tapauksessa maailmani romahti. Nyt, kahdeksan vuoden jälkeen, ikävä on kova edelleen, mutta elämä on silti jatkunut. Loppujen lopuksi elämä on aika lyhyt meillä jokaisella. Menen päivän kerrallaan ja teen asioita joita isälleni lupasin tehdä, kuten hänen kirjailijan työnsä jatkaminen. Ensimmäiset kaksi vuotta oli pahinta, sen jälkeen aavistuksen helpotti. Uskon, että tapaamme rajan toisella puolella jonakin päivänä.

    Aika siis on auttanut omalla kohdalla.

    Voimia teille, tähän päivään ja tulevaan.

    in reply to: Nimimerkki Cambrigde haussa #42161
    cambridge
    Participant

    Heippa

    Kuudes kirjani on tuloillaan ja se on tilaustyö. Minut palkattiin kirjoittamaan erään paikallisen autoilualan vaikuttajan elämänkerta. Pitäisi saada ulos loppuvuodesta. Viime vuonna minulta tulikin ulos peräti kolme kirjaa. Kaksi koskien sisällissotaamme paikallisesti yhdessä erään toisen kirjailijan kanssa, yksi kokonaan oma koskien paikallisten rakennusten historiaa. Kustannan kirjani itse, ulkopuolinen yrittäjä hoitaa taiton. Viime vuonna sain hyvin apurahoja, joten työstä sai nyt palkankin. Ei historiankirjoittaja kyllä mitään mersuja osta :D

    Tsemppiä sinulle kirjasi parissa. Kannattaa jo alustavasti miettiä mahdollista asiakaskuntaa.

    Pistähän viestiä osoitteeseen mickey70@luukku.com. Jatketaan siellä.

    in reply to: Nimimerkki Cambrigde haussa #42131
    cambridge
    Participant

    Moi Siipi maassa.

    Tietokirjailijan hommia jatketaan edelleen. Itellä ollut paha masennusjakso ja sairaalaankin jouduin. Muutenkin kaikinpuolin vaikea vuosi ollut.

    Mutta eteenpäin mennään.

    in reply to: Nimimerkki Cambrigde haussa #42101
    cambridge
    Participant

    Täällä ollaan. Mitenkähän tässä uudessa foorumissa voi lähettää yksityisviestejä?

Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)