Siirry suoraan sisältöön

Etusivu Keskustelufoorumi aurinkoutu

aurinkoutu

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 32)
  • Julkaisija
    Viestit

  • aurinkoutu
    Participant

    Tervehdys!

    Eilen oli vihdoin kuvantaminen eli irinotekaani + fluorourasiili yms. -hoitolinjasta eka sellainen. Näiden neljän lääkehoidon ajan on olo ollut huono, joten pyysin kuvantamistakin aiemmin, kuten mainitsin täälläkin, mutta se ei käynyt. Ymmärrettävää, mutta turhauttavaa tämä on silti ollut.

    Nyt ihan viikon sisällä on paukahtanut urakalla lisää oireita ja haittoja eli kipuja, kipeitä maksakönttejä, kuumeilua ym. Eilen sain myös verikokeiden tulokset, ja CRP oli tosi korkea sekä CEA niin järkky, ettei ole ikinä ollut (suoraan sanottuna en edes kehtaa sanoa, miten korkea, koska ihmiset kauhistelevat täällä usein oman tarinani silmistä ihan pikkulukuja, mutta monista sadoista puhutaan). Tästä kaikesta sai vahvistusta aiemmille omille tuntemuksille, joten maanantaina lääkärin vastaanotolla uutiset eivät yllätä. Mutta hyvä, kun tässä on nyt voinut valmistautua asioihin kuitenkin. Ja tietyllä tavalla toivonkin, että pääsisin nyt tästä hoitolinjasta eroon, koska se(kin) on ollut niin rankkaa. Siitäkin huolimatta, että mulla alkaa olla ehkä hyvinkin pian sama tilanne kuin ronjalla. Mulla taitaa kroppa ylipäänsä jotenkin hyljeksiä sytoja.

    Hiuksia on lähtenyt hoitojen myötä kiihtyvällä tahdilla. Menin lähes paniikkiin yhtenä iltana, kun näin ja tunsin ihan kaljun kohdan. Surkeana siinä sitten itkin äidin yrittäessä lohduttaa. Koko ajan olen tiennyt, että tämä tulee olemaan mulle iso juttu. Nyt taisi vielä käydä niin, että hiukset lähti, mutta syöpä ei sitten yhtään, minkä takia olisin myös halunnut kuvantamisen aiemmin. Noh, onhan näitä muiden silmiin vielä paljon, mutta hyvin heiveröisiä ovat ja joukossa on harventuneita/kaljuja plänttejä.

    Viime hoidon yhteydessä sain verta, niin nyt hemoglobiini on edes hetkeksi noussut, oli 115 eilen. Hemppa oli mulla aiemmin enää noin 80. Kiitos vaan hyväveriselle verenluovuttajalle! :)


    aurinkoutu
    Participant

    Moi!

    Eipä kuulu erikoisia, samaa vanhaa. Hoidoissa käyn parin viikon välein osastolla. En oikein tiedä, tuottavatko tulosta, kun olo on tullut huonommaksi ja ihan konkreettisesti pystyy tuntemaan erinäisiä möykkyjä eikä kipulääkkeet enää tunnu toimivan kuin aiemmin (voi tietty olla, että niihin on vain tottunut). Vaikeata uskoa, että kuvittelisin ihan omiani, mutta tiedä häntä. Kurja vain mennä lakkiaisiinkin, jos pari päivää ennen on kuullut huonoista tuloksista. Tietokonetomografian aikaa eivät suostu aikaistamaan pilkkuakaan. Mutta pitää toki vielä toivoa parasta ja yritän vielä aikaistaa lääkärin aikaa.

    Hyviä lonkka- ja hoitouutisia Maggie! Tuli Maggien viestistä mieleen, että vaikka en hoitojen ja hoidoista toipumisen takia ole paljon päässyt mökille tai juuri minnekään muuallekaan, niin voisihan tämä huonomminkin olla: mökki on kuitenkin lähellä eli jos vain kunto sallii, niin sinne voi lähteä lähes koska tahansa! Kiitos Maggie, kun muistutit tästä, koska jättimurhe olisi, jos en pääsisi lainkaan mökille – minä en nimittäin varmaan kovin hyvin pystyisi edes istumaan maksani ja suoleni kanssa esim. 200 km.

    Sohvi, totta kyllä, että levinneestä rintasyövästä puhutaan aivan liian vähän. On kiva markkinoida kaikenlaisia vaaleanpunaisia syöpäkampanjoita “käydään hoidoissa ja parannutaan” -meiningillä, niin sittenhän siitä jääkin helposti käsitys, että jaha, helppoa touhua eikä kovinkaan murheellista. Voin myöntää, että itse välillä mietin, miten elämä olisi erilaista, jos olisikin saanut (ei-levinneen) rintasyövän tai oma syöpä ei olisi ollut jo diagnoosivaiheessa levinnyt, mutta eipä kannata kauheasti mietiskellä.

    Hyvää elokuuta, toivottavasti tulee vielä sopivan lämpimiä kesäpäiviä! Ei silti liian kuumia.


    aurinkoutu
    Participant

    Kuulostaa aika tavalliselta. Löytyisikö jotain juotavaa, esim. proteiinijuomia, joita voi juoda? Tai ihan mitä tahansa syötävää/juotavaa, jota jollain tavalla tekisi mieli.

    Tilanne on kyllä varmasti jo ratkennut, eihän ihminen voi päiviä olla täysin syömättä ja juomatta.

    in reply to: Suolistosyöpä #69472

    aurinkoutu
    Participant

    Mutta eikös sulle ronja kuitenkin ole tullut paljon lisäaikaa? Eli eikö jo ihan ajat sitten puhuttu enää kuukausien elinajasta? Hassua, jos on puhuttu, ja silti on olleet vielä hoidot noin vaiheessa. Jarruttavia hoitojahan tässä monella enää on. Ei sillä, että se lisäaikakaan niin lohduttavaa olisi, tosi surullistahan tämä on silti.

    Minulla ei kokonaisuutena auttanut oksaliplatiini mitään. Piti hieman tilannetta ennallaan ja lisäksi huononsi. Kapesitabiiniahan en päässyt juuri käyttämään. Nyt sitten irinotekaanin aloitus, mutta saapa nähdä, auttaako sekään mitään. Olo on huonontunut paljon viime syksystä eli syövän toteamisesta. Kivut olivat silloin suht heikkoja, nyt ihan tuntuvia. Ilman lääkkeitä olo olisi melko jatkuvasti epämiellyttävä, enkä enää sellaista sinnittelyä yritäkään. Väsymystä tulee kipulääkkeistä, mutta kyllä sen sietää. Tai ottaa päikkärit. :)

    Kaikkinensa on vaikuttanut, että olen jotenkin “allerginen” syöpähoidoille eli syntyy paljon haittoja, mutta ei hyötyä. Niin monista hoidoista on tullut infektion kaltainen “räjähdys” eli olen mennyt vain huonoon kuntoon. En tiedä, onko maksa niin pahassa kunnossa, että hoidot siihen päälle ovat kuin bensaa liekkeihin, jokin kumma vastareaktio ehkä. No, kunhan vain maallikkona jupisen, mutta on tämä lääkäreillekin ollut aikas mysteeri.


    aurinkoutu
    Participant

    Pitkästä aikaa! Täällä vielä roikutaan, vaikka kaikenlaista on ollut.

    Viimeisen kirjoituskerran aikoihin olin saanut ekan kerran toista hoitolinjaa eli irinotekaania ja kapea. No, siitä aiheutuikin jätti-CRP ja kova kuume ja ennen kaikkea kallis lomamatka eli 3 viikon osastoreissu. Sinä aikana sitten jotenkin saatiin parannettua epämääräinen infektio. Kortisonin käyttö alkoi osastolla. Nyt yritetään pudotella määrää. Osastoaikana selvisi ylimääräisestä kuvantamisesta mm. se, että minulla kertyi nestettä elimistöön, kun kaikenlaiset tipat olivat niin runsaita. Paino heittelikin reippaasti osastolla. Ja sitä vikaa lienee edelleenkin eli ei ole syytä juoda miten vaan.

    No, hoitosuunnitelmia täytyi tietysti muuttaa ja siirtää. Parantelin vähän itseäni mm. mökillä, mikä olikin hyvä, sillä olin fyysisestikin ihan romuna, niin heikot lihakset pitkän makoilun jälkeen. Mökillä oli pakko vähän liikkua. Ja ennen kaikkea pääsi saunaan ja uimaan ja tuli mietiettyä muutakin kuin syöpää. Lämmitin saunaakin melkein kuin vanha tekijä. :)

    Sitten vähän uudenlaista hoitoa eli Avastinia, irinotekaania ja kapejen tilalle fluorourasiilia parin vuorokauden ajan sairaalassa. Se tapahtui viikko sitten. Siinä valutettiin taas tosi paljon nesteitä, joten turvotusta ja mahakipua seurasi tosi paljon. Hoidon aikana olin myös armoton kuukasvo, koska iv-kortisoni on tujua ja sitä annettiin joka päivä. Niin, kuumettakin tuli vähän hoidon jälkeen, mutta pysyi kurissa.

    Nyt alan olla tässä nykypäivässä ja jonkinlaisessa kunnossa taas, mutta pitää huomenna keskustella lääkärin kanssa puhelimessa, menenkö toiseen hoitoon jo ensi viikolla vai miten tehdään. Tosin vielä toiset labrat loppuviikosta.

    Ronja, kiitos kokemuksien kertomisesta, koska minullekin on jo tuo Lonsurf mainittu. Tämä irinotekaani ym. -hoito tuntuu aika rankalta, joten ei voi tietää, joutuuko nopeastikin siirtymään siitä pois. Pitäisi kuitenkin olla jotain parempaa aikaakin, ja tässä ravataan jatkuvasti osastolla (ellei sitten ota hoitoa kotiin laskimoportin kanssa, mutta tahti on silti tiivis) ja sen jälkeen taas toipuminen ja jälleen hoitoon. Parin päivän osastoajat ei ole mulle niinkään ongelma, mutta se kyllä vähän on, jos kaiken aikaa olen sairas, hoidossa, toipumassa.

    Sohvi, edunvalvonta-asia rassaa täälläkin, pitäisi se nyt kyllä hoitaa.

    Parempia vointeja ja hyviä kesäpäiviä kaikille!

    P.S. Viimeksi murehdin Oxynormia ja Oxycontinia… Ihan tuttuja tovereita ovat jo ja hyvin voi ja pitää syödä niitä, kun tarvetta on! :)


    aurinkoutu
    Participant

    Nimenomaan ronja, minulla noita maksan kapselivenytyskipuja on, koska iso möntti on oikealla kyljellä. Ja ylävatsankin kohdalla kipua välillä.

    Mutta juttelin palliatiivisen hoitajan kanssa, kun he osaavat ohjeistaa opiaattihoidossa, niin olen nyt ottanut joskus Oxynormia eli yöksi. Eikä se kyllä mitenkään erityisen tujua ole.

    Hoitoväsymys vaivaa täälläkin. En tajua, mitä mieltä on käydä rankkoja hoitoja (irinotekaanin takia taas kuumetta), menettää hiukset, ostaa peruukki ja lopulta silti joskus vuoden päästä kuolla. En varmaan jaksa kesälläkään juuri enää puuhastella mökillä. Koko tämän hoitorumban ajan olen ihmetellyt, että mitä järkeä kaikessa tässä uurastuksessa on, kun lopulta kupsahtaa kuitenkin. Sitä en sitten tiedä, olisivatko kivut aivan kamalat, jos ei haluaisi hoitoja lainkaan.

    Irinotekaani on muuten tuntunut tosi rankalta lääkkeeltä. Kuumeen lisäksi olen ollut tosi väsynyt ja uupunut. Ääni meni myös ihan käheeksi, eikä ole vajaan viikonkaan jälkeen palannut.


    aurinkoutu
    Participant

    Ai niin, välillä olen miettinyt palstaa lukiessa, että oma tarinani muistuttaa aika paljon edesmenneen Nean ja oletettavasti myöskin autuaammille metsästysmaille lähteneen Janne76:n tarinoita. Nea oli paaaljon nuorempi, mutta Janne omaa ikäluokkaa; kaikki olimme/olemme kuitenkin nuoria suolistosyöpäläisiä. Olen miettinyt, voiko nuori ikä vaikuttaa joskus jopa negatiivisesti syövän etenemisessä, mutta varmaan ihan puutaheinää.


    aurinkoutu
    Participant

    Kiitos Aurora!

    Kyllä se tästä taas jotenkin. Olin ekoissa uusissa sytoissa tänään eli Avastinia ja irinotekaania. Kapet jatkuu, koska nyt on tiedossa, että kuumetta aiheutti oksaliplatiini aiemmin eikä ehkä niinkään kapesitabiini. Täytyy kyllä 3 viikon päästä kysellä lääkäriltä, että mihin tällä irinotekaanilla nyt parhaimmillaankin pyritään, kun ehkä tämä tärkein kysymys jäi selvittämättä. Jos vain jostain pienestä elinajan lisäämisestä kyse, niin enpä tiedä.

    Kyllä se on hyvä naamaansa näyttää jossain. Pakko itsekin alkaa ottaa enemmän riskejä, muuten on pian haudassa ja viettänyt vuoden jo sitä ennenkin elämää kuin vankilassa. Hieman tosin pelottaa tuo osittainen, mutta kuitenkin aika raju rajoitteiden purku, kun sitä myöten tavallisista ihmisistä tulee tietysti vaarallisempia riskiryhmäläisille kuin nyt, kun porhaltavat menemään kuin lehmät laitumelle. Niin ja musta huumori on hyvästä!

    Mutta nyt kiinnostaisi, että millaisia kipulääkityksiä teillä on vai onko teillä kipuja?


    aurinkoutu
    Participant

    Heippa!

    Tulin just lääkäristä, olikin uusi sellainen taas.

    Kuten oli arvattavissa, tilanne oli huonontunut. Maksan etäpesäkkeet kasvaneet ja lisääntyneet vaihteeksi ja lisäksi keuhkoissa metastaasiepäilyjä. On keuhkoissa aiemminkin ollut jotain arpien näköisiä juttuja, mutta ne on kuitattu vaan ei-syöpäjutuiksi. Vähän olin aiemminkin epäluuloinen, että mahtaako ihan näin olla.

    Nyt oksaliplatiini lopetetaan, ja kuten arvasin, huomenna alkaa irinotekaani. Kuolema kaljuna siis odottaa jossain vaiheessa, mahtavuutta.

    Lisäksi lääkäri usutti syömään kontteja eli Oxycontinia 2 x päivässä, maksakipuun. Jee. Näin alkaa kai urani opioidiriippuvaisena.

    Ei tässä kyllä mikään mene niin, että jostain olisi jotain iloakin. Olen jotenkin täysin menettänyt mielenkiintoni elää tällaisen taudin kanssa. Harmittaa vain se, että moni asia on vielä hoitamatta ja kämppä on hujan hajan, niitä haluaisin saada kuntoon, mutta en tahdo jaksaa tehdä mitään.

    Toivottavasti muilla on vähän parempia uutisia. Maggielle onnea lapsenlapsesta! :)


    aurinkoutu
    Participant

    Moi!

    Täällä ollaan. Minäkin olen lueskellut, mutta jotenkin ollut niin vaivainen tai saamaton, etten ole saanut kirjoitettua mitään.

    Aiemmin oli kapeongelmia; no lopulta sain itse myytyä idean tällä 9. hoitokuurilla (!), että kapesitabiini aloitettaisiin muutama päivä sytojen jälkeen. No, ei tarvinnut edes aloittaa kapeja, koska selvisi, että kuume nousi siltikin. Kai se siis johtuu oksaliplatiinista. Huomenna lääkäri soittaa jatkosta. Suututtaa kyllä tuo TAYS:in toiminta, niin velttoa… Ja silti niin ylistetty paikka.

    Sohvi, se on kyllä hyvä, että on kuntoa! Itse liikun liian vähän, joten liikekin olisi lääke. Sytojen jälkeen jalat menee aina ihan spaghetiksi.

    Ensi viikolla CT. Tuskin mitään hyvää, koska nyt olen viime viikot ollut tosi vaivainen (kyljet kipeät, maha kipeä, maksa kipeä, selkä kipeä, tosin selkä johtuu lähinnä lysyasennosta kai). Olen joutunut taipumaan välillä Panacodiin – olen lähtökohtaisesti opioidivastainen sekä narkki- että ummetussyistä.

    Minulla on välillä ihme “nykäyksiä” sormissa. Esim. jos kirjoitan tietokoneella, voin yhtäkkiä tahattomasti pamauttaa sormella näppäimistöön. Johtuukohan se oksaaliplatiinista?

    Hyvää vappua!


    aurinkoutu
    Participant

    Moi!

    Kaikenlaista on taas ehtinyt tapahtua. Osastollakin ehdin olla pari päivää viime viikolla, joskin loppujen lopuksi turhan takia. Minulla epäiltiin bakteeria veressä, mutta ei sitä sitten ollutkaan, vaan näytteenotossa oli tapahtunut moka. Kapesitabiineistakin tuli tuttuun tapaan kuume, joten katkolle menivät hetkeksi.

    Minua ei tuo korona muuten niin huoleta, mutta hoidoissa ei huvittaisi käydä pöpöisissä tiloissa. Pelottaa potilaat, jotka kuuluvat sekä ikänsä että sairautensa takia riskiryhmiin. Näiden läheisyydessä en välittäisi olla, ja hoitajat tietysti kohtaavat heitä jatkuvasti, joten myös hoitajien kautta voi tapahtua altistuminen. No, täytyy toivoa, että potilaat ovat kiltisti vain nököttäneet kotona ja ovat mahdollisimman terveitä.


    aurinkoutu
    Participant

    Minä haluaisin testamentin siksi, että muussa tapauksessa koko omaisuuteni menee äidille. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta koska itse olen saanut perintöä isältä ja vanhempani olivat eronneet, olisi mukava antaa perintöä myös suoraan sisarukselle ja hänen lapsilleen. Lisäksi lapsettomana minulla on toive, että voisin lahjoittaa hieman jollekin hyväntekeväisyystaholle, esim. varattomalle opiskelijalle.

    Maggie, mietin samaa eilen, että minullakin hoitotauko on turha toivo. Eiköhän koko kesä mene sytoissa rampatessa, ellei halua, että maksa on aivan päreinä.

    Koronaa mietin myös. En ollut ajatellut tulla hysteeriseksi, mutta en taida enää juuri uskaltaa käydä elokuvissa. Ja pieni varavarasto pitäisi kai ostaa kaupasta.


    aurinkoutu
    Participant

    Minullakin on tehtävälistalla edunvalvontavaltakirja, kuten myös testamentti. Niin ja hoitotahto. Aina ne vaan jäävät tekemättä, mutta piakkoin olisi hyvä ryhdistäytyä.

    Huomenna sytostaatit. Viimeksi tuli tosi huono olo moneksi päiväksi, joten kovin houkuttelevaa ei ole mennä. Jotenkin meni into senkin takia, että jos näistä ei oikein mitään hyötyä ole, pitävät tilanteen vain +-0:na. No, minkäs teet.


    aurinkoutu
    Participant

    Moi!

    Ronja, vähemmästäkin sitä on ahdistunut ja shokissa. Toivottavasti lääkäristä on apua. Kirjoitat sen verran kuin jaksat.

    Kävin tänään siellä CT-lääkärikontrollikäynnillä. Lääkäri oli jotenkin helpommin ymmärrettävä nyt, tai sitten alan tottua tähän syöpäslangiin. Tilanne ennallaan, ehkä ihan aavistuksen parempi, mutta niin vähän, ettei voi edes sanoa. Etenkin kun joku pesäke vähän huonompaankin suuntaan. No joo, olin kuitenkin tosi tyytyväinen, koska mulla on ollut ja on edelleenkin niin omituisia oloja kyljissä ja mahassa, että olin ihan varma, että uutiset eivät ole hyviä. Ei näistä omista tuntemuksista pysty kai mitään päättelemään.

    Harmittaa kuitenkin sikäli, että vaikuttaa vahvasti siltä, että mulla nämä hoidot eivät toimi kuin max jarruttavina.


    aurinkoutu
    Participant

    Maggie, kiitti. Minulla on tosiaan vähän erikoinen lääkäri tuo ns. vakilääkäri, vaikka tuolla jatkuvasti vaihtuukin lääkärit. Ihan mukava setä, mutta puhuu syövästä niin, etten ymmärrä mitään. Sanoo viisi asiaa yhteen lauseeseen, puhuu soluista jne. En mitään lässytystä kaipaa, mutta jotain myötäelämistä silti vähän enemmän. Siksi jotenkin karmii aina mennä, kun pitää henkisesti valmistautua, että sieltä kyllä pesee pesäkkeiden kokoja ym. kuin tykin suusta. Täytyy nyt koittaa sanoa sille ainakin se, että en ymmärrä, saisiko uudestaan saman. Jännä kun henkilö on periaatteessa olemukseltaan rauhallinen, mutta syövästä kun hän lähtee puhumaan, niin tekstiä tulee valtavalla syötöllä.


    aurinkoutu
    Participant

    Voi voi, kurjia uutisia Valoseltakin.

    Minullakin oli kontrolli-CT eilen enkä usko tulosten olevan hyviä. Kaikenlaista kremppaa ja mahapistosta on ollut, eikä hoitojakaan ole voitu toteuttaa ihan suunnitelman mukaisesti, joten siksi ajattelen niin. Olen moneen kertaan yrittänyt jo valmistautua siihen, miten lääkäri taas kertoo tiedemiesäänellään huonoja uutisia, mutta eihän siihen koskaan oikeasti voi tosiaan valmistautua. Minä en edes haluaisi käydä kuulemassa tuloksia, vaan mieluummin vaikka lukisin kuvantamistulokset itse paperilta, mutta pakko se vaan on aina sinne mennä.


    aurinkoutu
    Participant

    Minulle just tuo Auroran mainitsema hiustenlähtö on kauhistus. Vielähän sitä ei ole tapahtunut kuin korkeintaan ohentumalla, mutta jo pelkästään irinotekaanin ajatteleminen saa kauhistumaan. Eiköhän se irinotekaani edessä vääjäämättä ole, jos hengissä siihen asti on. Minulle hiukset on aina olleet “kruunu”, ja varsinkin näin pitkähiuksisena hiuksista on kamalaa luopua kertaheitolla. Eikä minua myöskään kiinnostaisi näyttää humanoidilta tai kulkea jokin rätti päässä – anteeksi karkeat sanavalintani, mutta puhun vain omista tuntemuksistani. Lääkkeissä mainittu “hiukset kasvavat takaisin” naurattaa sikäli, että siitä ei ole kovin paljon hyötyä, jos tällöin makaa jo haudassa. Eihän siinä mitään olisikaan, jos hiustenlähtö olisi tilapäistä ja sen jälkeen olisi taas 30 vuotta aikaa kasvattaa hiuksia.

    Netistä olen jo tutkaillut, miten piirtää kulmat tai mistä voi ostaa “kulmaperuukit”, mitkä tekoripset ois hyvät jne. Turbaanejakin tullut tsekattua. Aika ihmeellistä sekin, että vielä ei ole keksitty syöpälääkkeitä, jotka ei vaikuttaisi hiustenlähtöön. Ehdottomasti hiustenlähtöön kuitenkin suhtaudutaan liiaksi siten, että pidetään sitä pikkujuttuna. Ei, pikemminkin se on vielä yksi naula arkkuun.


    aurinkoutu
    Participant

    Aurora, kysyin Noonassa hieronnasta. Hoitaja sanoi, että ihorikon ja sitä myöten mahdollisen tulehduksen takia ei saisi hieroa, mutta eihän nyt maallikko ainakaan ihan niin ronskisti hiero. Kuulemma ylipäänsä harvinainen juttu. Lisäksi fysioterapiassa suositellaan välttämään paikallisia syvälämpöhoitoja leikkausalueella, mutta tämä nyt ei itseäni koske.

    Kapesitabiinista muuten löytyy hyvä ohjeistusvideo Youtubesta. Tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=VjJqQUm7tcE&t=109s

    En voi olla mainitsematta, että TAYS:ssa ohjeistus oli onnetonta tähän verrattuna.


    aurinkoutu
    Participant

    Moi!

    Ronja, olen pahoillani. Toivottavasti saat viettää silti kivuttomia päiviä mahdollisimman paljon! Jos jaksat, niin kirjoittele kuulumisia edelleen tänne palstalle.

    Minut nuo sytot vetää niin huonoon kuntoon, että epäilen välillä, voiko niitä edes alkuansa pidemmälle jatkaa tai onko siinä mitään järkeä. Eipä niistä toistaiseksi kovasti hyötyäkään ole ollut. 6 sytot takana ja 2. kontrolli-CT ens viikolla. Nyt alan taas viikon jälkeen elpyä sytoista. Viikonloppunakin vain kuorsasin ja olin kipeä milloin mistäkin. Onnekkaita ovat ne, joilla sytoja tarvitaan vain muutama kerta.

    Onko teille muuten sanottu hieronnasta jotakin? Mulla on usein kipeet kyljet, joten joskus äiti on niitä hieronut, mutta eihän se nyt mitään oikeata hierontaa ole. Kyljet ovat jotenkin kovat, ihan kuin joitain pesäkkeitäkin tuntuisi niissä, vaikka en tiedä, voiko maksa sentään joka puolella olla. No viime yönä aloin googlettaa syövästä ja hieronnasta ja löysin tekstejä, joissa sanottiin, ettei niin saisikaan ehkä tehdä. Pahimmat jutut väittivät jopa, että hieronnasta voi saada etäpesäkkeitä lisää! Tais hieronnat loppua tähän, tosin myös sairaalasta olisi voitu muistuttaa, jos se on jotenkin vaarallista. Ettei tarvis aina kaikkee kysyä itse.

    in reply to: Jäähattu? #68884

    aurinkoutu
    Participant

    Moi!

    Vielä en ole itse tarvinnut jäähattua (täällähän se pitääkin itse tosiaan hommata), mutta kiinnostavia kokemuksia.

    Uteliaisuudesta, että onko sairaala suhtautunut myötämielisesti siihen, että viet “paikka-aikaa” sekä ennen että jälkeen tiputuksen? Täälläpäin kun ainakin on aika usein ruuhkaa.

Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 32)