Mikä on syöpä?

Syöpä on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia sairauksia, joiden syyt, luonne ja ilmeneminen voivat olla hyvin erilaisia. Täysin yksiselitteistä määritelmää syövälle ei ole.

Syöpä on ennen muuta ikääntyvien sairaus. Väestön ikääntyessä myös syöpätapausten määrä kasvaa. Suomessa elää kaikkiaan yli 260 000 syövän jossain elämänsä vaiheessa sairastunutta ihmistä.

Yhä useampi paranee syövästä. Paranemismahdollisuus riippuu monesta tekijästä, esimerkiksi syövän tyypistä ja kasvaimen levinneisyydestä. Monet niistäkin potilaista, joita ei voida parantaa pysyvästi, elävät kehittyneiden syöpähoitojen ansiosta pitkään.

Syövän hoito

Syöpäkasvaimilla tarkoitetaan solukon epänormaalia kasvua. Kasvaimet jaotellaan tavallisesti hyvänlaatuisiin kasvaimiin ja pahanlaatuisiin kasvaimiin. Hyvänlaatuinen kasvain on paikallinen ja kasvaa hitaasti eikä yleensä johda potilaan kuolemaan. Pahanlaatuinen kasvain eli syöpäkasvain kasvaa nopeammin. Syöpäkasvain leviää ympäristöönsä ja on usein potilaalle hengenvaarallinen.

Syöpäsolut eivät aina muodosta tiivistä kasvainta. Esimerkiksi leukemia on verta muodostavien kudosten syöpäsairaus, jossa syöpäsolut jatkavat kiertämistään elimistössä ja käyttäytyvät edelleen jossain määrin kuin terveet solut. Lopulta ne vievät terveiltä soluilta niin paljon tilaa, että solujen normaalit toiminnot estyvät.

Miten syöpä syntyy?

Syövän synty on monivaiheinen tapahtuma, jossa solun perimäaineksen vaurioituminen muuttaa normaalin solun pahanlaatuiseksi. Vauriot kertyvät solun kasvua säätelevään järjestelmään vähitellen.

Syöpä saa alkunsa geenivirheestä. Ihmisen perintötekijät eli geenit sijaitsevat solujen sisällä rakenteissa, joita kutsutaan kromosomeiksi. Geenit ohjaavat solun toimintoja, kuten niiden jakautumista. Geeneihin voi tulla muutoksia eli mutaatioita, jos solun jakautumista säätelevät mekanismit pettävät. Yksi geenivirhe ei yleensä riitä aiheuttamaan syöpää. Syöpä syntyy, kun mutaatioita sattuu useissa sellaisissa geeneissä, joilla on tärkeä asema solujen kasvun ja erilaistumisen säätelyssä.

Niin kutsutut syöpägeenit ovat normaaleja solun toimintaa ohjaavia geenejä, jotka vain ovat vaurioituneet.

Syöpägeenejä on kahdenlaisia:

  • onkogeenit eli syöpää synnyttävät geenit, joiden aktivoituminen aiheuttaa solukon hallitsematonta jakautumista
  • kasvunrajoitegeenit tai syövänestogeenit, joiden syöpää aiheuttava vaikutus perustuu siihen, että niiden toiminta loppuu

Perimäaineksen vaurioita syntyy jatkuvasti useissa soluissa. Ihmisen elimistössä on kuitenkin pitkälle kehittynyt puolustusjärjestelmä, joka korjaa vaurioita. Jos järjestelmä pettää, vaurioituneet solut voivat alkaa jakautua hallitsemattomasti, ja tämä johtaa lopulta syövän syntyyn.

Syöpäkasvaimessa on miljardeja syöpäsoluja. Syöpäsolun pitää jakautua monta tuhatta kertaa, ennen kuin kasvain on edes herneen kokoinen. Saattaa kestää vuosia, ennen kuin kasvain näkyy röntgenkuvassa tai on käsin tunnettavissa, mutta se voi kasvaa myös paljon nopeammin.

Lähteet

Joensuu, Heikki; Jyrkkiö, Sirkku; Kellokumpu-Lehtinen, Pirkko-Liisa; Kouri, Mauri; Roberts, Peter J. & Teppo, Lyly (toim.) (2013) Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.