Siirry suoraan sisältöön

Kirurgin shokkisoitto Tallinnan laivalle

Kuvaaja: Antero Aaltonen

Kari Vepsä kuuli sairastavansa eturauhassyöpää keikkatauolla

Laulaja Kari Vepsä muistaa ikuisesti tammikuisen laivakeikan Tallinnaan reilut neljä vuotta sitten. Hän oli hytissä tauolla, kun kirurgi soitti shokeeraavat uutiset: sinulla on eturauhassyöpä.

Esiintyvän taitelijan ei auttanut muuta kuin koota itsensä ja palata lavalle laulamaan Onnenmaata. Vepsälle jäivät mieleen kirurgin lohduttavat sanat, että tästä syövästä voi selvitä.

”Eturauhassyöpä on siitä viheliäinen, ettei se ilmoita mitään itsestään. Minulla ei ollut mitään oireita, ei edes ylimääräistä virtsaamistarvetta. Kävin lääkärissä siksi, että halusin tehdä terveystarkastuksen parin vuoden välein”, Kari Vepsä kertoo.

Samalla otettiin mahdollisesta eturauhassyöpää ennakoiva PSA-testi. Kun lopullinen tutkimustulos tuli, selvisi, että Vepsällä oli pahanlaatuinen ja aggressiivinen eturauhassyöpä.

”Minut leikattiin huhtikuussa. Leikkaus oli säästävä, ja se tehtiin robotilla. Sen perään määrättiin sädehoito. Tein 30 reissua syöpäklinikalle. Vähän väsytti, mutta muuten olin hyvässä kunnossa.”

Miehet pelkäävät Vepsän mielestä aivan turhaan eturauhassyöpää. Se ei suinkaan vie erektiokykyä, ei ainakaan kaikilta.

”Pelätään, ettei erektio toimi, mutta kyllä se toimii”, hän vakuuttaa.

Avoin linja

Kari Vepsä on alusta asti kertonut avoimesti sairaudestaan. Hän on myös luennoinut eturauhassyövästä ja pitänyt konsertteja. Hän toivoo hartaasti, että miehet avautuisivat asioistaan.

”Potkikaa miehiänne tutkimuksiin”, hän kannustaa ’vaimoväkeä’.

Selviämismahdollisuudet ovat aina paremmat, jos hakeutuu ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon. Laulajan avoimuudesta on ollut hyötyäkin. Kun hän reissaa orkestereineen pitkin maata, harva se keikka joku mies tulee kertomaan, että hän on selvinnyt, sekä kannustaa ja kehuu laulajan avointa ja suoraa suhtautumista sairauteensa.

Vakava sairaus ravistelee koko elämää ja pistää yleensä arvotkin eri järjestykseen kuin ennen.

”Maalliset murheet ovat pieniä loppupeleissä. Panen kädet ristiin illalla ja kiitän siitä, että taas selvittiin yksi päivä. On kiva herätä aamulla, kun ei kolota mistään. Terveys on kuitenkin kaiken a ja o”, Vepsä toteaa.

Yli 40 vuotta tien päällä

Vepsä tekee edelleen kiivastahtisesti keikkoja eri puolella maata orkesterinsa kanssa. Soittajakaverit ovat olleet hengessä mukana, ja keikkoja on tehty iloisella mielellä.

”Olen tyytyväinen, että meillä on ylipäätään keikkoja. Kilpailu on kovaa, kun uusia artisteja tulee koko ajan ja keikkapaikat vähenevät.”

Vepsä aloitti keikkailun marraskuussa 1967. Hän ei kuitenkaan heittäytynyt heti laulajaksi, vaan teki 15 vuotta töitä tietotekniikan lehtorina Haminassa. Vasta vuonna 1992 hän, jäi artistiksi ja silloinkin ensin vuodeksi virkavapaalle.

”Halusin katsoa, tuleeko tästä mitään. Jukka Kuoppamäki potki minua eteenpäin. Virkavapaan jälkeen lähdin lauluhommiin. Syksyn sävelen voitto 1996 teki minut tunnetuksi. Se oli silloin arvostettu voitto, vaikka vielä postikorteilla äänestettiinkin”, Vepsä muistelee.

Onnenmaa-kilpailukappaleen sävelsi Kisu Jernström. Hän sanoitti sen yhdessä Asser Korhosen kanssa. Vepsästä Syksyn sävelen voitto oli todella hieno hetki, vaikka häntä naurattaa vieläkin se kiire, jolla voittoviisu tehtiin.

”Laulujen piti olla valmiina heinäkuussa. Olimme kyllä ennakkoon miettineet, että olisi kiva osallistua Syksyn säveleen, mutta kiire tuli. Meillä oli lopulta kaksi viikkoa aikaa tehdä laulu. Kisun sävellys purkitettiin yhden päivän aikana. Parin viikon päästä Kisu sitten soitti, että päästiin finaaliin. Kun kuulin sen, olin ajaa autolla ojaan, oli se niin hienoa.”

Iloisuutta kirkkoon

Vaikka Kari Vepsä on selvinnyt hyvin syövästään, kuoleman ajatukset ovat käyneet hänenkin mielessään. Siksi hän onkin käynnistänyt kirkkokonserttikiertueen.

”Kirkko on hieno paikka tuoda asioita esille tämän kokemuksen jälkeen. Ilmapiiri on vastaanottavainen, mutta ohjelmiston on tietysti oltava kirkkoon sopivaa. Olemme sovittaneet kappaleitamme hengelliseen henkeen. Bändissä on lisäkseni vain kosketinsoittaja ja kitaristi”, hän kertoo.

Vepsä on pyrkinyt ottamaan paikallisen syöpäyhdistyksen mukaan, jos vain mahdollista. Konserttitulot lahjoitetaan yhdistyksille. Konsertteja on tarkoitus pitää 10-15. Tähän saakka tuloja on tullut joskus tuhansia euroja, joskus vähän vähemmän.

Kari Vepsä koki aluksi kirkon haasteelliseksi konserttipaikaksi, sillä kirkko on pyhä, etäinen, jopa kylmä paikka.

”Olen yrittänyt tuoda sinne iloisuuden, konsertin nimikin on Elämästä kiitos sulle. Olisi kiva, jos kirkkokonsertissakin ihmiset pystyisivät sanomaan jotakin vieruskaverille. Siitä tulisi positiivinen henki.”

Kirkkokonsertti on Vepsän mukaan myös sikäli erilainen, että ensimmäisen laulun jälkeen ihmiset miettivät, uskaltaisiko taputtaa. Hän on kuitenkin itse sanonut, että taputtakaa vaan. Sekin vapauttaa yleisöä ja luo mukavaa tunnelmaa.

Periksi ei pidä antaa

Kari Vepsä on jalat maassa syövän suhteen. Hän tietää vallan hyvin, että kaikki eivät selviä, ja hänen omassa ystäväpiirissäänkin on henkilöitä, jotka ovat menehtyneet syöpään.

”Olen kyllä itsekin miettinyt, oliko tämä elämä tässä ja tuleeko lähtö. Olen aina ollut sellainen, että en anna periksi. Kun kirurgi sanoi minulle, että tästä voidaan selvitä, se antoi uskoa, että voin selvitä”, hän pohdiskelee.

Kari Vepsän mukaan ihminen selviytyy, jos hän vain jaksaa uskoa siihen. Hän kannustaa muitakin eturauhassyövän kanssa kipuilevia, ettei kannata masentua. Ratkaisuja löytyy aina.

”Minullekin tarjottiin keskusteluryhmiä, mutten kokenut niitä omikseni. Lähdin keikalle, sillä musiikki auttaa minua. Ihmisten pitäisi ajatella ja tehdä arkisia asioita eikä jäädä voivottelemaan. Kukaan ei selviä elämässä helpolla, jossain vaiheessa tulee aina seinä vastaan ja joutuu miettimään, mitäs nyt tehdään.”

”Minä olen mieluummin burn in enkä out, elämisen halu on kova”, hän vielä heittää poikamainen pilke silmäkulmassa.

Teksti: Mirja Karlsson

Julkaistu Syöpä-lehdessä