Jokainen syöpään sairastunut kokee tilanteensa omalla, yksilöllisellä tavallaan. Potilastarinoihin on koottu erilaisia, eri tilanteissa elävien ihmisten kokemuksia. Jutut tarjoavat tukea antamalla sairaudelle kasvot.
Tapaan Elina Hyvärisen yhtenä marraskuun pimeimmistä päivistä. Kun hentoinen Elina kävelee sädehtien paikalle, ei voisi mitenkään arvata, millaisten murheiden kanssa hän on kamppaillut.
Mikko Mäkinen oli juuri täyttänyt 23 vuotta, kun pitkään jatkuneeseen kuumeiluun löytyi vakava syy, imusolmukesyöpä. Mikon tarina on kuvaus monista takaiskuista mutta myös selviytymistä. Lannistavissakaan käänteissä hän ei koskaan menettänyt toivoaan.
Syöpä vei Mirja Niirasen käden, mutta ei sisua ja huumoria. Amputaation aiheuttamista haasteista huolimatta voimavaroja on jäänyt myös toisten auttamiseen
Kun Sari Tynkkynen koki syöpähoitojen aikana synkimpiä hetkiä, hän ahmi netistä kaikki syöpätarinat mitä löysi. Niistä löytyi toivo, jonka hän haluaa nyt oman tarinansa kautta jakaa eteenpäin.
Kun 26-vuotias urheilullinen Esa Sairanen meni naimisiin lokakuussa 2012, edessä piti olla häämatka ja perheen perustaminen. Sairastuminen Hodgkinin-lymfoomaan heti häiden jälkeen mullisti kuitenkin elämän.
”Ennen kuin kuolen, käyn Apulannan keikalla”, oli Anne Ahosen ensimmäinen ajatus, kun häneltä oli löytynyt gliooma eli aivojen tukikudoksen kasvain.
Rintasyöpä on Suomen yleisin syöpä. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 5 000 naista. Noin 40 prosenttia rintasyövistä löytyy seulontojen avulla. Merja Jormakan rintasyöpä on yksi seulonnan avulla löydetyistä syövistä.
Anu Forsman on tuttu näky Helsingin Meilahdessa sijaitsevan Syöpätautien klinikan tukihenkilöpisteessä. ”Tehtävänäni on siellä oikeastaan olla kävelevä esimerkki siitä, että syövän voi voittaa”, Anu kiteyttää.
Syöpä on monelle suomalaiselle krooninen tauti: parantumaton, mutta pitkäänkin kurissa pysyvä. Näin on käynyt myös turkulaiselle Pertti Sundqvistille, joka korostaa, että kroonisen syövän kanssa voi kuitenkin elää hyvää elämää.
Kissa naukuu vaativasti ja kiehnää herkkukaapin kulmaa vasten. Ulko-ovi kolahtaa, kun nuorin lapsista häipyy omiin menoihinsa. Uunissa paistuu mustikkapiirakka. ”Juuri näin haluan asioiden olevankin, sillä koitan elää kohtuullisen normaalia elämää sairastumisesta huolimatta”, huokaisee Turengissa asuva Mira Eklund.
Ei enempää ladattavaa
