Syövän hoito

Syöpähoitojen tavoitteena on, että

• syöpä paranee,
• sairaus saadaan hallintaan,
• syövän uusiutuminen ehkäistään ja
• kasvaimen aiheuttamat oireet lievittyvät.

Syövän tärkeimmät hoitomuodot ovat syöpäleikkaus (kirurginen hoito), sädehoito, solunsalpaajahoidot (kemoterapia) ja hormonaaliset hoidot. Nykyään käytetään paljon myös erilaisia immunologisia hoitoja ja niin kutsuttuja täsmälääkkeitä. Syöpälääkkeitä on useita erilaisia. Niitä käytetään tavallisesti yhdistelmänä.

Potilaan polussa on kuvattu matka diagnoosista hoitoihin:

Potilaan polku(avautuu uudessa ikkunassa)

Syövän hoito on yksilöllistä, ja siksi hoidoissa voi olla eroja. Hoidon valintaan vaikuttavat esimerkiksi kasvaimen sijainti, levinneisyys, solutyyppi sekä potilaan yleiskunto ja muut sairaudet. Aina ennen hoitoja arvioidaan, mitä hyötyjä ja haittoja hoidot aiheuttavat potilaalle. Lääkäri päättää hoidosta, mutta potilas voi esittää kysymyksiä ja tuoda esiin omia toiveitaan. Lääkärin on selvitettävä sairastuneelle hoitosuosituksen perusteet ja sisältö.

Potilaan oikeudet

Jotkut syövät etenevät niin hitaasti, että tilannetta voidaan seurata jonkin aikaa ennen varsinaisen hoidon valitsemista ja aloittamista. Pienten syöpäkasvainten hoidoksi riittää usein pelkkä leikkaus. Joskus sen asemesta voidaan käyttää pelkkää sädehoitoa tai lääkehoitoa.

Suurikokoisten kasvainten hoidossa käytetään erilaisia leikkauksen, sädehoidon ja lääkehoidon yhdistelmiä. Leikkausta voidaan täydentää muilla syövän hoidoilla potilaan parantamiseksi.

Jokainen syöpään sairastunut haluaa päästä hoitoon viiveettä. Hoitojen odottelu voi aiheuttaa ahdistusta. Syöpähoitoja ei kuitenkaan yleensä voida aloittaa välittömästi syöpädiagnoosin varmistuttua, sillä on tehtävä lisätutkimuksia. Syöpätyypin tarkka määrittely on tärkeää oikean hoitomenetelmän valitsemiseksi. Myös syövän levinneisyys on selvitettävä, sillä levinneen ja paikallisen syövän hoito voivat olla hyvin erilaisia.

Monet syövät kehittyvät hitaasti useiden vuosien kuluessa. Vaikka syöpähoidon aloitus viivästyisi muutaman viikon, sillä ei useinkaan ole merkittävää vaikutusta potilaan hoidon lopputulokseen. Joskin akuutissa leukemiassa ja pahanlaatuisimmissa aivokasvaimissa melko lyhyelläkin hoidon viivästymisellä saattaa olla merkitystä.

Syöpähoidot ovat potilaalle henkisesti ja fyysisesti raskaita. Hoidot aiheuttavat tavallisesti oireita, kuten pahoinvointia, hiustenlähtöä, veriarvojen alenemista, väsymystä ja alaraajaturvotusta. Syöpähoitojen tehoa (hoitovaste) ja hoitojen aiheuttamia haittoja seurataan aktiivisesti.

Syöpähoidon toteutus

Syöpäpotilaita hoidetaan sairaalassa. Tutkimusten edetessä syöpää sairastava siirtyy terveyskeskuksesta erikoissairaanhoidon asiakkaaksi.

Syövän hoito on aina yksilöllistä. Hoidot toteutetaan tavallisesti sairaalan syöpätauteihin erikoistuneen lääkärin ohjauksessa syöpätautien poliklinikalla tai osastolla. Hoitojen suunnitteluun osallistuu lääketieteen eri alojen asiantuntijoita. Harvinaiset ja erityisen vaikeat syöpätapaukset hoidetaan tietyissä yliopistosairaaloissa. Syöpään sairastunutta lasta hoidetaan tavallisesti lastenklinikalla yliopistosairaalassa.

Syöpähoitojen jälkeinen seuranta toteutetaan yksilöllisesti. Aluksi potilasta seurataan tyypillisesti erikoissairaanhoidossa ja myöhemmin yleensä terveyskeskuksessa.

Jos syöpää ei voida parantaa, siirretään potilas jossain hoidon vaiheessa erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen asiakkaaksi. Potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma oireenmukaista hoitoa varten.

Terveyskeskusten lisäksi syöpäpotilaita hoidetaan esimerkiksi palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon yksiköissä, joita on syöpätautien klinikoilla.

Saattohoitoa annetaan erillisissä saattohoitokodeissa, terveyskeskusten saattohoito-osastoilla tai sairaaloissa.

Syöpähoitojen eri muotoja

Yhdistelmähoito

Usein syövän hoidossa annetaan yhdistelmähoitoa. Yhdistelmähoito tarkoittaa monen eri hoitomuodon, kuten leikkauksen, sädehoidon ja lääkehoidon yhdistämistä. Yhdistelmähoidon tavoitteena on lisätä potilaan paranemismahdollisuuksia.

Liitännäishoito

Liitännäishoidot eli adjuvanttihoidot ovat leikkausta täydentäviä hoitoja. Esimerkiksi leikkauksen jälkeen annettu sädehoito tai solunsalpaajahoito on liitännäishoitoa. Liitännäishoidolla varmistetaan syöpäsolujen tuhoutuminen ja parannetaan potilaan ennustetta.

Tukihoito

Syövän tukihoidot lievittävät syövän tai sen hoitojen aiheuttamia oireita. Tukihoidon avulla voidaan parantaa potilaan hyvinvointia hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Esimerkiksi solunsalpaajahoidon aikana käytetty pahoinvointilääke on syövän tukihoito. Myös syöpäkivun hoito on syövän tukihoitoa.

Oireenmukainen hoito

Syövän oireenmukaisen hoidon eli palliatiivisen hoidon tavoitteena on lievittää potilaan fyysisiä ja psyykkisiä oireita sekä parantaa potilaan elämänlaatua. Oireenmukaisella hoidolla hoidetaan syövästä tai syövän hoidosta johtuvia oireita. Oireenmukaista hoitoa voidaan antaa useita kuukausia, jopa vuosia.

Oireenmukaisessa hoidossa hoidettavia yleisimpiä oireita ovat kipu, ummetus, pahoinvointi, sekavuus ja väsymys. Oireenmukaista hoitoa annetaan heti syöpädiagnoosista alkaen parantavien hoitojen rinnalla.

Jos syöpää ei voida parantaa, keskitytään hoitamaan potilaan oireita, jotta potilas voisi elää mahdollisimman hyvää elämää. Levinnyttä syöpää sairastavien kohdalla oireenmukainen hoito onkin keskeisessä asemassa. Oireenmukaisen hoidon menetelmät voivat olla osittain samoja kuin parantavassa hoidossa. Esimerkiksi sädehoidolla voidaan pienentää etäpesäkkeitä, mikä helpottaa potilaan oloa. Fyysisten oireiden lisäksi pyritään lievittämään potilaan henkisiä oireita, kuten elämän loppumiseen liittyviä pelkoja ja ahdistusta.

Kuoleman lähestyessä

Saattohoito

Tietyt syöpähoidot voivat vaikuttaa sairastuneen hedelmällisyyteen. Lue lisää hedelmällisyyden turvaamisesta:

Syöpä ja hedelmällisyys(avautuu uudessa ikkunassa)

Hoitoväsymys

Syöpäpotilaista jopa 50 – 90 prosenttia kärsii väsymyksestä sairauden ja hoitojen aikana. Tätä kutsutaan hoitoväsymykseksi. Se on voimakasta väsymystä ja uupumusta, joka ei mene ohitse vain nukkumalla ja lepäämällä.

Lisätietoa hoitoväsymyksestä ja sen hoitamisesta

Hoitotutkimukset ja lääkekokeet

Syövän hoitoja kehitetään tutkimustyön avulla. Kliiniset tutkimukset eli hoitotutkimukset ovat potilailla tehtäviä tutkimuksia.

Kliinisiä tutkimuksia edeltävät laboratoriokokeet ja eläinkokeet. Ennen kuin uusi hoito tulee potilastutkimukseen, sen hyötyjä ja haittoja on tutkittu jo pitkään.

Kliinisiä tutkimuksia on monenlaisia. Niissä voidaan muun muassa:

• etsiä menetelmiä, joilla syöpää voidaan ehkäistä,
• kehittää varhaista toteamista,
• kehittää hoitoa,
• selvittää sairauden psyykkisiä vaikutuksia tai
• etsiä mahdollisuuksia parantaa potilaan elämänlaatua.

Monissa kliinisissä tutkimuksissa tutkitaan uusia syövän hoitoja: leikkausmenetelmiä, sädehoitoa ja lääkehoitoa tai näiden yhdistelmiä.

Kliinisestä tutkimuksesta vastaavat henkilöt noudattavat tutkimussuunnitelmaa, jossa on tarkoin määritelty, mitä tehdään, milloin ja miksi. Ennen tutkimuksen aloittamista eettinen toimikunta käsittelee suunnitelman ja riippumattomat henkilöt punnitsevat tutkimuksen eettisyyden.

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuspotilaana olemiseen liittyvät käytännölliset asiat sekä uuden hoidon mahdolliset hyödyt ja haitat selitetään potilaalle ennen, kuin hän osallistuu tutkimukseen. Jos potilas ei halua osallistua tutkimukseen, häntä hoidetaan normaalin, käytössä olevan hoitosuosituksen mukaisesti. Tutkimuksessa oleva potilas voi milloin tahansa halutessaan keskeyttää tutkimuspotilaana olemisen ja siirtyä tavanomaiseen hoitoon.