Muut syövän hoitomuodot

Leikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajien rinnalla käytetään useita muita hoitomuotoja. Tällaisia ovat muun muassa hormonihoidot, proteiinikinaasien estäjät, immunologiset hoidot. Uusia hoitoja syöpää vastaan kehitetään ja tutkitaan aktiivisesti. 

Muut syövän hoidot ovat tavallisesti liitännäishoitoja, joita annetaan leikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhteydessä. Näillä hoidoilla on usein vähemmän haittavaikutuksia kuin esimerkiksi solunsalpaajahoidoilla.

Uusia syövän hoitomuotoja kehitetään voimakkaasti. Viime vuosina on kehitetty muun muassa syöpäsolujen biologiaan perustuvia lääkeaineita ja immunologisia lääkkeitä. Monet uudet lääkkeet ovat niin sanottuja täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat tarkasti johonkin tiettyyn proteiiniin tai molekyyliin.

Hormonihoito

Joissakin syövissä syöpäsolut käyttävät kasvussaan hyväkseen elimistön omia hormoneja. Hormonaalisen syöpähoidon vaikutus perustuu tämän toiminnon estämiseen. Syövän hormonaalisella hoidolla pyritään siis estämään kyseiselle syövälle elintärkeän hormonin tuotanto ja vaikutukset elimistössä.

Hormonihoito on syövän täsmälääkehoitoa. Hormonaalista syövän hoitoa käytetään muun muassa rintasyövän, eturauhassyövän, kilpirauhassyövän ja kohdunrungon syövän hoidossa. Hormonit säätelevät voimakkaasti edellä mainittujen elinten normaaliakin kasvua ja kehitystä.

Hormonaaliset hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja niiden vaikutukset eri ihmisillä ovat hyvin erilaisia. Hormonihoito vaikuttaa ihmisen sukupuolihormonitasoihin, ja se voi aiheuttaa kokonaisvaltaisia oireita. Esimerkiksi lääkkeet, jotka estävät estrogeenin vaikutuksen, aiheuttavat naissukupuolihormonin puutteesta johtuvia vaihdevuosioireita. Oireita voidaan kuitenkin helpottaa. Hormonihoitoja siedetään solunsalpaajahoitoihin verrattuna hyvin. Hormonaalinen hoito on yleensä pitkäaikaista, tavallisesti vuosia kestävää. Se voi joskus jatkua potilaan koko loppuelämän ajan.

Täsmälääkkeet eli biologiset syöpälääkkeet

Täsmälääkkeet eli biologiset syöpälääkkeet ovat kohdennettua lääkehoitoa syöpää vastaan. Täsmälääkkeitä on erilaisia. Täsmälääkkeitä ovat muun muassa syöpäkasvainten verisuontenkasvun estävät lääkkeet, vasta-ainelääkkeet ja lääkkeet, jotka estävät jonkin tietyn geenin toiminnan syöpäsolussa.

Täsmälääkkeet kohdistuvat syöpäsolussa jotain tiettyä toimintoa tai ainesosaa vastaan. Niiden etuna ovat monesti solunsalpaajia ja sädehoitoa vähäisemmät haittavaikutukset, koska lääkeaineen vaikutus kohdistuu pääasiassa syöpäsoluihin.

Täsmälääkkeet, kuten vasta-aineet, yleistyvät koko ajan syövän hoidossa. Yhä useamman syöpälääkkeen teho perustuu tietyn kasvaintyypin erityisiin solun rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksiin.

Täsmälääkehoitoa annetaan tavallisimmin yhdessä solunsalpaajien tai hormonaalisen syöpälääkityksen kanssa. Täsmälääkkeitä käytetään nykyisin muun muassa rintasyövän, imukudossyövän ja suolistosyövän hoidossa. Täsmälääkkeet eivät sovi kaikkien syöpien hoitoon. Esimerkiksi tietyn geenin toimintaan vaikuttava täsmälääke toimii vain, jos geeni on aktiivinen kyseisessä syövässä.

Immunologiset syöpähoidot

Immunoterapia eli immunologinen syöpähoito on joukko erilaisia syövän hoidon menetelmiä, joissa syöpäsolut pyritään tuhoamaan vaikuttamalla eri tavoin elimistön omaan puolustusjärjestelmään.

Immunoterapiassa pyritään kehon immuunijärjestelmän tehostamiseen ja sitä kautta saamaan kehon oma immuunipuolustusjärjestelmä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Immunoterapiassa potilaalle voidaan myös antaa aineita tai soluja, jotka tuhoavat syöpäsoluja. Immunologisia syöpähoitoja kehitetään ja tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti.

Vasta-ainehoidot

Vasta-aineet ovat viime vuosikymmeninä olleet aktiivisen kehityksen kohteena. Vasta-aineet vaikuttavat syövän hoidossa monin tavoin. Syöpäkudosta kohtaan kehitetyt vasta-aineet voivat sitoutua syöpäkudoksen pinnalla oleviin merkkiaineisiin (antigeeneihin). Näin vasta-aineet ikään kuin merkitsevät syöpäsolut immuunipuolustusjärjestelmän soluja varten tuhottavaksi tai käynnistävät solun itsetuhon.

Vasta-aineet voivat estää erilaisten syövän kasvua edistävien kasvutekijöiden vaikutusta. Vasta-aineiden avulla voidaan myös kuljettaa syöpäsoluun syöpää tappavia aineita (solunsalpaajia tai säteileviä molekyylejä), jolloin haitat terveisiin soluihin ovat vähäisempiä. Monet vasta-ainehoidot ovat varsin hyvin siedettyjä. Tavallisimpina haittavaikutuksina esiintyy kuumeilua, vilunväristyksiä ja ihottumaa.

Interferonihoito

Interferonit ovat hormonien tapaan vaikuttavia valkuaisaineita. Elimistön omat solut tuottavat interferonia. Sitä käytetään joidenkin syöpien hoidossa joko yksin tai yhdessä muiden syöpälääkkeiden kanssa.

Interferonihoidossa käytetty lääke annetaan yleisimmin pistoksena ihon alle tai lihakseen. Hoitoaika on tavallisesti kuukausia, jopa vuosia. Potilas voi itse pistää interferonin. Interferonihoitoja käytetään esimerkiksi lymfooman ja melanooman hoidossa. Interferoni on syövän immunologista hoitoa, jossa syöpäsoluja pyritään tuhoamaan vaikuttamalla elimistön omaan puolustusmekanismiin.

Interferonihoidon aiheuttamia haittavaikutuksia ovat flunssan kaltaiset oireet ja kuume. Haittavaikutusten kirjo vaihtelee suuresti.

Lähteet

Joensuu, Heikki; Jyrkkiö, Sirkku; Kellokumpu-Lehtinen, Pirkko-Liisa; Kouri, Mauri; Roberts, Peter J. & Teppo, Lyly (toim.) (2013) Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Ohjeita sinulle, joka saat syöpälääkehoitoa. Helsinki, 2014.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Selviytyjän matkaopas. Helsinki, 2014.