Syöpään sairastuneelle

Tieto vakavasta sairaudesta on pysäyttävä. Syöpä pelottaa ja ahdistaa. Pelko ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita, joita muutkin syöpään sairastuneet kokevat.

Sairastuneen päässä risteilevät alkujärkytyksen keskellä monet kysymykset: Tapahtuuko tämä todella minulle? Miksi? Paranenko minä? Mitä jos kuolen?

On lohduttavaa tietää, että Suomessa syövän hoidon tulokset ovat sekä eurooppalaisittain että maailmanlaajuisesti vertailtuna huippuluokkaa. Nykykeinoin syöpä pystytään yhä useammin parantamaan tai ainakin syövän aiheuttamia oireita voidaan hoitaa ja sairauden etenemistä hidastaa.

Potilaan polku kuvaa sairastuneen matkaa aina diagnoosista hoitoihin asti:

Potilaan polku

Pelko on sairastuneelle ja läheiselle luonnollinen reaktio tuntematonta, vakavaa sairautta kohtaan. Sairastunut ja hänen läheisensä tarvitsevat paljon tietoa ja tukea.

Syöpäjärjestöjen neuvontahoitaja kertoo, mitä tapahtuu, kun ihminen saa syöpädiagnoosin. Katso video:

Jokainen ihminen kokee sairastumisen omalla tavallaan. Syöpään sairastuminen kuitenkin aiheuttaa sairastuneelle usein aluksi psyykkisen kriisin.

Kriisin eri vaiheita ovat:

  • Alkujärkytys: kaikki tuntuu epätodelliselta. Tähän vaiheeseen voi kuulua shokki, levottomuus, epätoivo ja joskus asian kieltäminen
  • Reaktiovaihe: ihminen alkaa ymmärtää sen, mitä on tapahtunut, ja reagoida siihen. Mieleen tulevat miksi-kysymykset ja syyllisen etsintä. Reaktiovaihe on usein tunteiden myllerrystä, ja siihen voi liittyä masennusta, ruokahaluttomuutta ja unettomuutta
  • Kriisin käsittelyvaihe: ihminen käsittelee asiaa omassa mielessään joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Asian työstäminen alkaa. Ahdistus ja masennus alkavat helpottaa. Syöpään sairastunut löytää selviytymiskeinoja, jotka suojaavat ja auttavat selviytymään
  • Uudelleen suuntautuminen: sairauden hyväksymisen avulla sairastunut alkaa sopeutua tilanteeseen ja oppii elämään asian kanssa.

Monia auttaa tiedon etsiminen, miettiminen ja etenkin puhuminen. Joku suhtautuu sairastumiseen ensin pelkällä tunteella, joku toinen pyrkii järkeilemään asian.  Toisille tuntuu luonnollisimmalta pitää kaikki sisällään ja purkaa asiat toiminnan kautta. Joillekin usko korkeampaan voimaan on suuri apu ja voiman lähde. Jos oma jaksaminen ei riitä, on hyvä pyytää apua joko läheisiltä, hoitohenkilökunnalta tai oman alueen syöpäyhdistyksestä.

Syöpä ja jaksaminen

Syöpää sairastavan hyvinvointi

Perhe ja ystävät

Parisuhde ja seksuaalisuus

Kaikki eivät kuitenkaan reagoi samalla tavalla sairauteensa, vaan jokaisen syöpään sairastuneen tilanne on yksilöllinen. Sairaudessa, sen toteamisessa ja hoidoissa on monia vaiheita. Lisätietoja omasta sairaudesta ja hoidosta saa ensisijaisesti hoitavalta lääkäriltä ja muulta hoitohenkilökunnalta. Yleistä tietoa syövästä on täällä ja tietoa hoidoista täällä.

Syöpäjärjestöt tarjoaa sairastuneelle tietoa ja tukea kaikissa sairauden vaiheissa:

Miten kertoa syövästä?

Miten syövästä voi kertoa läheisille? Miten syövästä puhutaan lapsille, vanhemmille ja ystäville? Tällaiset kysymykset nousevat usein päällimmäiseksi heti sairauden alussa. Sairaudesta kertominen ei ole helppoa.

Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa kertoa syövästä. Valmiita vastauksia ei tarvitse olla tilanteessa, jossa syöpään sairastuneen omatkin ajatukset ovat sekaisin. Toiset haluavat kertoa heti, toiset vasta sitten, kun ovat itse saaneet miettiä asiaa. Asioiden sisällä pitäminen voi tuntua parhaalta ja helpoimmalta ratkaisulta, mutta samalla kannattaa miettiä, voisiko läheisistä saada apua ja turvaa.

Läheisen reaktioita ei kannata pelätä etukäteen. Ihmiset suhtautuvat syöpään eri tavalla.

Miten kertoa syövästä lapselle?

Miten kertoa syövästä työpaikalla?

Lähteet

Joensuu, Heikki; Jyrkkiö, Sirkku; Kellokumpu-Lehtinen, Pirkko-Liisa; Kouri, Mauri; Roberts, Peter J. & Teppo, Lyly (toim.) (2013) Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Ensitiedon opas syöpään sairastuneelle. Helsinki.

Suomen Syöpäpotilaat ry. Selviytyjän matkaopas. Helsinki, 2014.