Siirry suoraan sisältöön

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta

Lue vastauksia syöpäpotilaiden yleisimpiin kysymyksiin koronasta ja syöpähoidoista.

Syövän hoito täsmentyy tekniikan avulla 

05.03.2020
Systeemiarkkitehti Joakim Pyyry toivoo, että hän voisi työllään vähentää syövän pelkoa. Syövän hoito porautuu tekniikan avulla yhä lähemmäksi tuhoa aiheuttavaa solua. Hoidot pyritään kohdistamaan syöpäsoluun niin, ettei terveille soluille aiheuteta vahinkoa.

Teknillisen fysiikan tohtori Pyyry on yksi niistä suomalaisista tutkijoista, jotka ovat syövän hoidon kovassa ytimessä. Hän työskentelee systeemiarkkitehtinä amerikkalaisen Varian Medical Systems -yrityksen Suomen tuotekehitysyksikössä. Sädehoidon annossuunnittelun tekniikka on ollut pitkään suomalaisten vahvuusaluetta. Se alkoi yliopistosairaaloiden ja VTT:n yhteisprojektina, jonka Dosetek Oy sittemmin kaupallisti.

Teknologian maailmanvalloitus pääsi varsinaisesti vauhtiin, kun Varian osti Dosetekin vuonna 1993. Suomen tuotekehitysyksikkö vie edelleen vahvasti eteenpäin sädehoidon annossuunnittelua ja sädehoitoa ohjaavia ohjelmistoja. Nykyään koko Varian pyrkii kehittämään kaikkialla maailmassa tekniikkaa niin, että se ottaa huomioon koko syövän hoidon, ei pelkästään sädehoitoa.

“Meidän tietojärjestelmämme sopivat koko syövän hoidon hallintaan. Niitä on käytetty jo pitkään säde- ja  lääkehoitojen seurantaan. Kun yhdistellään hoitoja, meillä pitää olla kokonaiskuva siitä, mitä potilaille tapahtuu.”

Varian osti hiljattain Noona-mobiilipalvelun, jolla voidaan seurata potilaan hoidosta aiheutuvia haittoja ja oireita.

“Saamme näin potilaasta tietoa eri hoitomuotojen kehittämiseen. Voimme tarjota ratkaisuja, joissa eri  yhdistelmät huomioidaan. Noona sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti.”

Sädehoito pitää pintansa

Syövän hoitokeinot kehittyvät koko ajan. Säde- ja lääkehoitojen lisäksi kehitetään muitakin erilaisia täsmähoitoja, joissa voidaan hyödyntää radioaktiivisia aineita tai esimerkiksi mikroaaltoja tai ultraääniä. Sädehoidolla on sivuvaikutuksensa kuten kaikilla syöpähoidoilla. Niinpä niin rinta-, keuhko- kuin sydämeen liittyvissä syövissä on erityisesti varottava syöpäkasvaimen ulkopuolisia elimiä. Eturauhassyövässäkin lähellä oleva suolisto on herkkä sädehoidon vaikutuksille. Eri syöpätyypeillä on eri vaste sädehoidolle. Säteily ei tepsi kaikkiin syöpäsoluihin, mutta monet syöpäsolut ovat kuitenkin herkempiä sädetykselle kuin terveet kudokset.

Sädehoitoa annetaan laitteilla, joita uusitaan noin kymmenen vuoden välein. Laitteita käytetään tyypillisesti 8-10 tuntia päivässä. Yhdellä laitteella hoidetaan 300-400 potilasta vuodessa.

“Sädehoitolaitteet ovat kaikkialla hyvin saman tyyppisiä. Suomessakin sairaalat tekevät yhteistyötä ja yhtenäistävät käytäntöjä. Voidaan olettaa, että meillä syöpäpotilaat saavat joka puolella maata hyvää sädehoitoa”, Pyyry arvioi.

Muutokset pikavauhtia

Osa syövistä on perinteisesti vaikeammissa paikoissa kuin toiset. Teknologia on kehittynyt sen suhteen, miten sädetys kohdistetaan ja miten hoitokohteen kuvantaminen ja päivittäinen vaihtelu voidaan ottaa huomioon hoidoissa. Joakim Pyyry mainitsee esimerkkeinä lantion alueen syövät ja rakkosyövän.

“Ihmisen lantio on sellainen, että sen alueella on liikettä päivittäin. Esimerkiksi rakkosyöpään kohdistuu liikettä jatkuvasti, kun rakko vuoroin täyttyy ja vuoroin tyhjenee. Voimme ottaa rakosta kuvat muutamaa minuuttia ennen hoitoa. Sitten muokkaamme hoitosuunnitelmaa tietokoneavusteisesti.”

Hoitosuunnitelmaa voidaan siis muokata hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tietokoneen laskentatekniikka mahdollistaa potilaan hoidon muuttamisen sen mukaan, miltä hänen asentonsa näyttää juuri hoitohetkellä. Näin nopealla reagointiajalla on saavutettu hyviä tuloksia. Yksi perinteinen hoitomuotohan olisi leikata koko rakko pois. Uusi tekniikka tuo näin lääkäreille muitakin vaihtoehtoja hoitaa rakkosyöpiä. Tätä tekniikkaa on kehitelty yhdessä hoitoalan ammattilaisten kanssa maailmanlaajuisesti, mutta se ei ole vielä käytössä missään päin Suomea.

Tulevaisuus täynnä toiveita

Joakim Pyyryn mukaan syövän hoidossa eletään kiinnostavia aikoja. Syövän lopulliseen hävittämiseen tuskin keksitään yhtä parantavaa pilleriä, mutta toiveikas voi olla hoitojen kehittymisestä. Syövän hoidon tulevaisuus näyttää nimittäin valoisalta. Ymmärrys syöpäsoluista tarkentuu koko ajan. Potilaiden syöpäsoluja voidaan tutkia yksilöllisesti ja niihin voidaan kohdistaa juuri sille potilaalle sopiva sädetys tai lääkehoito.

Immunoterapia on yksi niistä alueista, joka on kehittynyt viime vuosien aikana joidenkin syöpätyyppien hoitomuodoksi.

“Jotkut syöpäsolut estävät kehoa hyökkäämästä syöpäsolukkoa vastaan. Osa syövistä kasvaa isommiksi, kun syöpäsolut piiloutuvat immuunijärjestelmästä. On jo olemassa tapauksia, joissa keho saadaan hoitamaan syöpää ihan itsestään”, Pyyry toteaa.

Maailmanlaajuisesti tuhannet ihmiset tutkivat näitä asioita. Tutkimusta tarvitaankin laajalla rintamalla, jotta uudet ideat ja keksinnöt saadaan mahdollisimman monen käyttöön.

“Me teemme koko ajan töitä sen eteen, että syöpää voidaan hoitaa tarkemmin ja paremmin ja että hoito tehdään myös hoitohenkilöstölle helpommaksi ja turvallisemmaksi. Parannamme laitteita ja ohjelmistoja niin, että lääkärit ja hoitajat voivat käyttää aikansa parhaisiin mahdollisiin hoitoihin. ”

“Työni on tosi mielenkiintoista. Sitä on kiva tehdä yhteistyössä eri puolilla maailmaa olevien kollegoiden ja tutkijoiden sekä sairaanhoitohenkilöstön kanssa. Isompi yhteisö saa aina enemmän aikaan kuin me täällä yksin”, Pyyry huomauttaa.

Teksti Mirja Karlsson
Kuva: Eeva Anundi