Siirry suoraan sisältöön
Tietoa

Syöpähoidot kehittyneet harppauksin 

21.12.2020
Suomen Syöpäyhdistyksen entinen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja Syöpä-lehden päätoimittaja, emeritusprofessori Lars R. Holsti ,94, päivitti syyskuussa tietojaan syöpähoidoissa ja totesi hoitojen kehittyneen omista professoriajoistaan huimasti.

Lars Holsti kirjoitti Syöpä-lehdessä 1/ 2000 syövän hoidon kehityksestä 1900-luvulla. Tuolloin emeritusprofessori Holsti päätti nelisivuisen yhteenvetonsa toteamalla muun muassa, että ”syövän rokotushoidosta on puhuttu 1930-luvulta lähtien, mutta mitään tehokasta rokotetta ei ole kehitetty”. Holsti tarkoitti kirjoituksessaan rokotetta siinä mielessä, miten se on perinteisesti mielletty: estämään sairauksia.

Lars R. Holsti, 94, kävi syyskuussa 2020 päivittämässä tietojaan syöpähoidoista entisen alaisensa professori Timo Joensuun luona. Holsti toimi HYKS:n syöpäklinikan professorina ja ylilääkärinä Joensuun esimiehenä.

Holsti otti Syöpä-lehden kirjoituksessa esille immunoterapian, joka ei ollut vielä tuolloin parantava hoito. Holstin mukaan syövänhoidon kulmakiviä olivat vuonna 2000 edelleen kirurgia, sädehoito, solunsalpaajahoito ja hormonihoito. Geenihoidossakaan ei oltu edistytty.

Timo Joensuu kertoi Holstille, että immuno-onkologiset hoidot ja radioisotooppihoidot ovat nykyään jo käytössä. Immunoterapia on biologinen hoito, jonka tarkoituksena on laittaa potilaan oma elimistö taistelemaan syöpäsoluja vastaan ja tuhoamaan ne.
Jos potilaalla on epäilys syöpäsairaudesta tai saanut jo diagnoosin, potilas pääsee julkisella puolella valmiiksi suunnitellulle hoitopolulle. Syövän hoidon saralla puhutaan tällä hetkellä myös yksilöllisyydestä. Potilaan on mahdollista saada juuri hänelle räätälöityä hoitoa, jossa huomioidaan muun muassa yksilöllinen syöpätaakka, kunto ja elämäntilanne.

Timo Joensuu kertoi myös, että tällä hetkellä käytössä on muun muassa lutetiumhoito, joka on suonensisäisenä tippana annettava säteilevä lääke. Lutemium on täsmäase, jolla syöpäpesäkkeet saadaan näkyviin, ja näin sädettäminen voidaan tehdä kohdistetummin.

Professori Joensuun mukaan kehittyneiden hoitomuotojen ohella diagnostiikka ansaitsee vähintään jaetun kultasijan.

”Parhaat hoitotulokset saavutetaankin parhaan mahdollisen diagnostiikan avulla. Näistä esimerkkinä eturauhassyöpäepäilyn yhteydessä käytettävästä magneettiohjatusta robottibiopsiasta, jonka ansiosta näyte saadaan suoraan kasvaimesta suoran magneettiohjauksen avulla”, Timo Joensuu sanoi.

Syövän hoidon kuvantamisessa ja diagnostiikassa on otettu käyttöön myös geeniprofilointi. Geeniprofiloinnin avulla on mahdollista löytää uusia hoitosuuntia ja lääkkeitä. Uudet geenitestit tuovat lisäarvoa erityisesti vaikeimmin hoidettaviin ja harvinaisempiin syöpätyyppeihin, joihin tavanomaiset hoitomuodot eivät ole purreet.

Lars Holsti oli vaikuttunut vierailustaan entisen alaisensa Timo Joensuun nykyisellä työpaikalla Docrates-sairaalassa Ruoholahdessa.

Teksti ja kuvat Pia Lindroos

 

 

 

 

 

Sädehoidon ja syöpätautien emeritusprofessori Lars R. Holsti (s. 1926)

  • Kutsuttiin Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäseneksi 1967 ja valittiin sen puheenjohtajaksi 1975.
  • Toimi SSY:n puheenjohtajana 12 vuotta ja Syöpäjärjestöjen Syöpä-lehden päätoimittajana 1972-1974.
  • Valmistui lääkäriksi 1953 ja nimitettiin professoriksi 1968. Jäi virastaan eläkkeelle 1993. Oli Suomen syövän hoidon uranuurtaja professori Sakari Mustakallion jälkeen.
  • Hoitanut syöpäpotilaita, lapsia ja aikuisia, yli 30 vuoden ajan.
  • Oli yksi lääkärikeskus Dextran perustajista vuonna 1962.
  • Oli työuransa aikana syöpä- ja sädehoidon ykkösasiantuntija Suomessa.
  • Toimittanut yhteensä kolme oppikirjaa syöpäalasta ja säteilybiologiasta.
  • Vihittiin riemutohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan promootiossa 2010.