Siirry suoraan sisältöön
Tietoa

Menestystarina jatkuu

20.05.2019
Lähes 90 prosenttia akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavista lapsista paranee pysyvästi. Tänä vuonna käynnistyvällä ALLTogether-hoito-ohjelmalla tavoitellaan vielä parempia hoitotuloksia.

Akuutti lymfaattinen leukemia todetaan Suomessa vuosittain noin 50 lapsella ja noin 20 aikuisella. Aikuispotilaista alle 25-vuotiaat kuuluvat ALLTogether-hoito-ohjelmaan. Hoito-ohjelman tarkoituksena on yhtenäistää sairauden hoitokäytäntöjä.
Kun ALL diagnosoidaan, sitä hoidetaan kaksi vuotta ja seurataan seitsemän vuoden ajan yhtenäisin periaattein. Uuteen protokollaan osallistuvien potilaiden hoito perustuu leukemiasolujen geneettisiin muutoksiin sekä siihen, miten alkuvaiheen hoito vähentää leukemiasolujen määrää.

Kansainvälinen yhteistyö on elintärkeää

”Maailma muuttuu ja pienenee. Seuraamme tarkasti tutkimusta ja hoitojen kehittymistä. Yksin tekemällä emme pärjää, vaan jo nyt meillä on valmiuksia tietyissä tilanteissa lähettää potilas ulkomaille saamaan tarvitsemaansa hoitoa”, toteaa ALL-protokollan Suomen päätutkija, osastonylilääkäri Mervi Taskinen Uudesta Lastensairaalasta HUSista.

”Hoitotulokset ovat parantuneet vuosikymmenien aikana huomattavasti Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena, mutta tarvitsemme lisää tietoa muun muassa uusista kohdennetuista molekyyleistä ja soluterapioista.”

Sen voimme aina sanoa, että Suomessa on tarjolla kaikki hoito, jota lapsisyöpäpotilaille on tarjota – ja tarvittaessa kysymme apua kollegoilta ulkomailla.

Lapsuusiän yleisintä syöpää on perinteisesti hoidettu solunsalpaajilla. Osa potilaista paranisi ehkä nykyistä vähemmällä solunsalpaajahoidolla. Hoidon määrän pienentäminen voisi heillä vähentää hoidosta aiheutuvia pitkäaikaishaittoja. Hyvin pieni joukko, ehkä vain 3–5 prosenttia kaikista ALL-potilaista, tarvitsee vahvempaa hoitoa. He saattaisivat hyötyä uusista intensiivisistä soluterapioista, kuten CAR-T-hoidosta tai vasta-ainehoidoista, jotka kohdennetusti vaikuttavat tiettyyn leukemiasoluun.
Vasta-ainehoito inotutsumabi vaikuttaa leukemiasolun tiettyyn pintarakenteeseen. ALLTogether-protokollassa tutkitaan myös tyrosiinikinaasin estäjä imatinibia.

Taskinen sanoo, että hoitojen kehittymisen myötä kaikkein korkeimman riskin potilasryhmässä voitaisiin useampia potilaita hoitaa kenties jopa ilman kantasolusiirtoa.
” Yksi kiinnostava kehityskulku on potilaan oman genetiikan, omien ominaisuuksien huomioiminen ja hyödyntäminen. Kun tiedämme tarkemmin, miten esimerkiksi potilaan oma aineenvaihdunta käsittelee tiettyjä lääkkeitä, hoitoa voidaan räätälöidä hänelle paremmin sopivaksi.”

Turvallisuuden tunne on tärkeää

Pienelle potilaalle turvallisuuden tunne on kuitenkin tärkeintä. Mervi Taskinen kertoo lapselle, että koska verestä on löydetty pieniä osia, jotka eivät toimi kuten pitäisi, häntä hoidetaan sairaalassa aika montakin yötä.

”Onneksi vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana hoidossa sairaalassa ja kotona. Lähdemme aina liikkeelle siitä, että potilas paranee ja tulee terveeksi.”

Mervi Taskinen myöntää, että kommunikaatiossa on parantamisen varaa. Monesti lääkäri ajattelee, että on jo antanut kaiken tiedon potilaalle. Potilas tai hänen huolestuneet vanhempansa ovat kyllä kuunnelleet, mutta eivät aina kuulleet.

Teksti: Vuokko Maria Nummi
Kuvat: Eeva Anundi

Nykyisiin hoito perustuu Pohjoismaiden lasten syöpälääkärien vuoden 2008 NOPHO-protokollaan (Nordic Society of Paediatric Haematology and Oncology). ALLTogether kerää Pohjoismaita suuremmasta eurooppalaisesta väestöpohjasta ALL:ää sairastavat lapset ja nuoret aikuiset.
Mukana ovat Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi Viro ja Liettua sekä muun muassa Hollanti, Belgia, Ranska, Portugali, Irlanti ja osa Saksaa. Englanti on ollut mukana valmisteluissa ja Espanja ilmoittanut kiinnostuksensa.