Siirry suoraan sisältöön
Tietoa

Koronavirus – Kysymyksiä ja vastauksia

17.03.2020
Vastasimme yleisimpiin syöpäpotilasta ja koronavirusta koskeviin kysymyksiin.

1. Olen syöpäpotilas, kuulunko riskiryhmään?

Kuulut riskiryhmään, jos sinulla on aktiivinen syöpäsairaus ja/tai saat elimistön vastustuskykyä heikentävää hoitoa. Jos olet joskus sairastanut syövän, mutta olet toipunut siitä etkä enää saa infektiovaaraa lisäävää hoitoa, et nykytiedon valossa kuulu riskiryhmään.

2. Miksi koronavirukseen sairastuminen on vaarallista syöpäpotilaalle?  

Osa syöpähoidoista heikentää vastustuskykyä. Heikentynyt vastustuskyky puolestaan lisää riskiä saada tartunta ja myös sairastua vakavammin.

Paikalliset esimerkiksi rinnan alueen sädehoidot tai syövän hormonihoidot eivät merkittävästi vaikuta vastustuskykyyn. Solunsalpaajahoidot, osa vasta-ainehoidoista ja immuno-onkologiset hoidot sen sijaan heikentävät potilaan oman puolustusjärjestelmän toimintaa. Kaikki hoidot eivät ole samanlaisia tässä suhteessa.

Syöpälääkäri arvioi lääkehoitojen turvallisuutta huolellisesti suhteessa epidemiatilanteeseen. Välttämättömät syöpähoidot toteutetaan, mutta joissakin tilanteissa voidaan harkita hoidon keventämistä. Vastustuskykyä heikentävän hoidon yhteydessä käytetään valkosolutuotantoa tukevia pistoksia tavallista herkemmin.

Riskiä lisäävät erityisesti sellaiset hoidot, jotka heikentävät potilaan oman puolustusjärjestelmän toimintaa merkittävästi. Näitä ovat esimerkiksi leukemia-, lymfooma- ja myeloomapotilaiden raskaat hoidot ja kantasolusiirtohoidot.

Tavanomaisen solunsalpaajahoidon jälkeen puolustusjärjestelmän palautuminen kestää 1-3 kk ja kantasolusiirrosta palautuminen vie 6-12 kk ajan. Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle infektiolle.

3. Jos saan immunoterapiahoitoa, miten minun pitäisi suhtautua koronaan?

Näitä hoitoja voidaan antaa yksinään tai hoitoyhdistelminä. Saat tarkempaa tietoa syövänhoidosta vastaavasta yksiköstä, koska riskit ovat eri hoidoissa erilaisia. Immunologisiin syöpähoitoihin voi liittyä eri elinten, myös keuhkojen, tulehdusreaktioita. Näitä voi joskus olla vaikea erottaa virusten, alkueläinten tai bakteerien aiheuttamista infektioista.

4. Kuulunko riskiryhmään, jos olen ollut leikkauksessa enkä ole saanut muuta syöpähoitoa?

Kyllä, jos olet vasta toipumassa syöpäleikkauksesta. On tärkeää, että noudatat leikkauksen jälkeen saamiasi ohjeita. Tarkkaile omaa vointiasi ja toimi viranomaisten suositusten mukaisesti. Ota tarvittaessa yhteyttä hoitohenkilökuntaan saadaksesi lisää tietoa. 

5. Pitääkö kaikkien syöpäpotilaiden pysytellä kotona?

Epidemiatilanne on Suomessa nyt melko rauhallinen, mutta tapauksia on kuitenkin enemmän kuin kesällä ja paikallisia joukkoaltistumisiakin on raportoitu. Immuunipuolustusta heikentäviä hoitoja saavien tulee olla varovaisia ja kaikkien seurata ajankohtaisia terveysviranomaisten suosituksia.

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa virus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä. Tartuntoja voi ehkäistä huolehtimalla käsihygieniasta ja välttämällä tarpeettomia lähikontakteja muihin ihmisiin. Kun liikut ulkona, pidä mielellään kahden metrin etäisyys muihin ihmisiin. Älä kättele.

Käsihygienia, suositusten mukainen kasvomaskin käyttö ja turvaväleistä huolehtiminen ovat erittäin tärkeitä.

6. Voinko mennä suunniteltuihin syöpähoitoihin?

Älä peru varattuja lääkäri- tai tutkimusaikoja ilman syytä. Syöpähoitoihin tulee mennä hoitosuunnitelman mukaan, ellet saa muita ohjeita hoitohenkilökunnalta tai sairaalasta. Vältä julkisia kulkuvälineitä. Saat henkilökunnalta matkakorvaustodistuksen KELA:n korvaamista taksimatkoista.

Jos sinulla on flunssaoireita, kuten kurkkukipua, yskää, nuhaa tai kuumetta, tai jos olet altistunut koronavirustartunnalle, et voi tulla syöpähoitoon etkä syövänhoitoyksikköösi. Informoi henkilökuntaa ja hakeudu paikallisten ohjeiden mukaan tutkimuksiin ja koronatestiin.

7. Minkälaisia ohjeita on annettu kasvomaskin käytöstä?

Jos Sinun on välttämätöntä liikkua joukkoliikennevälineissä, käytä kasvomaskia. Myös muissa julkisissa tai ruuhkaisissa tiloissa, joissa kahden metrin turvavälin pitäminen on hankalaa, suositellaan kasvomaskin käyttöä.

Syövänhoitoyksiköissä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ajankohtaisia suosituksia sekä paikallisten viranomaisten ja henkilökunnan ohjeistusta. Esimerkiksi HUS:n alueella potilas ja mahdollinen saattaja/omainen pitävät odotus-, hoito- ja vastaanottotiloissa kirurgista suu-ja nenäsuojainta. Henkilökunta antaa suojaimen, ellei se ole jo käytössä.

Huomioi, että kasvomaskeja ja suojakäsineitä ei saa laittaa WC-pönttöön, vaan ne kuuluvat sekajäteastiaan.

8. Saanko käydä tapaamassa sukulaistani sairaalassa tai hoitokodissa?

Kunnioita vierailukieltoja ja -rajoituksia läheisesi turvallisuuden vuoksi. Ota yhteyttä sairaalaan tai hoitokotiin ja pyydä toimintaohjeita.

 9. Asun yhdessä syöpään sairastuneen kanssa, miten minun kuuluu toimia?

Sairastuneen lähiomaisena sinunkin on erittäin tärkeää noudattaa viranomaisten antamia ohjeita riskiryhmälle. Pidättäydy mahdollisuuksien mukaan kodin ulkopuolisista sosiaalisista kontakteista, muista hyvä käsihygienia ja vältä kasvojen alueen koskettelua. Vältä erityisesti joukkokokoontumisia. Kodin puhtaudesta on hyvä huolehtia.

10. Miten korona eroaa tavallisesta flunssasta ja mistä tiedän, milloin pitää ottaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan?

Epidemian aikana kaikkien hengitystieinfektion oireiden yhteydessä tulee huomioida myös koronan mahdollisuus. Lievienkin oireiden yhteydessä hakeudu paikallisten ohjeiden mukaisesti koronatestiin. Hengitystieinfektion tai kuumeen yhteydessä ota yhteyttä myös syövänhoidosta vastaavaan yksikköösi. On erittäin tärkeää, ettet tule hoitoyksikköösi sairaana.

Jos saat vastustuskykyä alentavaa hoitoa kuten solunsalpaajia ja sinulla ilmenee vakavia oireita kuten yli 38 asteen kuumetta, hakeudu normaaliin oman alueesi sairaalapäivystykseen paikallisten ohjeiden mukaisesti. Kerro heti henkilökunnalle, että olet saanut solunsalpaajia hiljattain. Kyse voi olla nopeaa hoitoa vaativasta matalasoluvaiheen infektiosta.

11. Jos sairastun flunssaan kesken syöpähoitojen, siirtyvätkö hoidot ja miten niitä jatketaan? Peittelenkö flunssaoireet, etteivät hoidot siirry? 

Jos potilas sairastuu flunssaan tai muuhun infektioon, se hoidetaan ensin ja toipumisen jälkeen suunniteltuja syöpähoitoja jatketaan. Jokaisen potilaan hoidot suunnitellaan yksilöllisesti ja hoitojen valintaan osallistuu lääketieteen eri alojen asiantuntijoita. Tarpeelliset hoidot pyritään viemään läpi hoitosuunnitelman mukaan infektiosta toivuttua.

Syöpäpotilaan ei pidä koskaan peitellä flunssaoireita siinä pelossa, että syövän hoidot siirtyvät.  

12. Uskaltaako hoitoihin ylipäätään lähteä ja voisiko hoidot keskeyttää?

Luonnollisesti potilaat miettivät ja ehkä pelkäävät syövän hoitojen ja koronan yhteyttä. Kannattaa luottaa hoitavan lääkärin yksilölliseen arvioon tilanteestasi. Erilaiset infektiot ovat aina riskejä syöpäpotilaille. Niihin on opittu varautumaan ja nykyinen koronaepidemia huomioidaan hoitoja suunniteltaessa. Vastustuskykyä heikentävän hoidon tarvetta harkitaan tavallistakin tarkemmin ja valkosolutuotantoa tukevia pistoksia käytetään herkemmin.

13. Voiko vastustuskyky laskea vielä syöpähoitojen jälkeen?  Kuulunko riskiryhmään vielä hoitojen loputtua?

Vastustuskyky voi vielä heiketä väliaikaisesti syöpähoitojen loputtua. Tavanomaisen solunsalpaajahoidon jälkeen puolustusjärjestelmän palautuminen kestää 1-3 kk ja kantasolusiirrosta palautuminen vie 6-12 kk ajan. Paikallinen sädehoito esimerkiksi rinnan tai eturauhasen alueelle ei aiheuta yleistynyttä tulehdusriskiä.

Aiemmin sairastettu ja jo parantunut syöpä ei tiettävästi lisää koronaviruksen tai hankalan tautimuodon riskiä. Hoitotaho ohjeistaa sinua huomioiden tilanteesi ja saamasi hoidon.

15. Voiko korona vaikuttaa syöpähoitoihini?

Koronaepidemian aiheuttama lisäriski potilaan terveydelle huomioidaan syövän hoitoa suunniteltaessa. Joissain tilanteissa lääkehoidon annostelua voidaan esimerkiksi harventaa tai tauottaa tai valita potilaalle vähemmän tulehdusriskiä aiheuttavia hoitoja, jotta infektion aiheuttamaa vaaraa voitaisiin vähentää. Valkosolutuotantoa kohentavia pistoksia käytetään tavallista herkemmin solunsalpaajahoitojen yhteydessä.

Syövän parantamiseen tähtäävät leikkaukset ja sädehoidot pyritään toteuttamaan normaalisti.

17. Voiko sytostaattihoitoja saava syöpäpotilas lähteä ulkomaan matkalle koronarajoitusten poistuessa?

Sytostaattihoitojen aikana ulkomaanmatkoja ei muun muassa infektioriskin takia pääsääntöisesti suositella muutoinkaan. Useimmissa maissa koronavirustilanne on nyt Suomea heikompi ja tartuntariskin vuoksi kaikkea matkustamista tulee välttää.

Jos kuitenkin saavut Suomeen ulkomailta, tarkista ajantasainen suositus omaehtoisesta karanteenista THL:n ohjeistuksesta. Useimmista maista Suomeen saavuttaessa tulee jäädä 14 vuorokauden omaehtoiseen karanteeniin eli välttämään lähikontakteja ja pysymään kotona. Myöskään syövänhoitoyksikköön ei saa tulla karanteenin aikana. Jos matkan jälkeen epäilet saaneesi tartunnan, hakeudu heti koronavirustestiin.

Kasvomaskin käyttöä suositellaan riskialueilta Suomeen saapuville matkustajille, kun he siirtyvät maahantulopisteeltä karanteeniin tai jos heillä on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.

18. Iso osa syöpäpotilaista saa koronarokotteen 1. riskiryhmässä

Syöpäpotilaista ensiksi koronarokotteen saavaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on immuunijärjestelmän toimintaa voimakkaasti heikentävä syöpä (esimerkiksi osa leukemioista ja lymfoomista) tai parhaillaan meneillään oleva syövän hoito, joka heikentää voimakkaasti immuunipuolustusta. Ryhmään kuuluvat myös henkilöt, jotka saavat immuunipuolustusta heikentävää syövän lääkehoitoa syöpätautia jarruttavassa tai palliatiivisessa tarkoituksessa tai joiden vakavasti immuniteettia heikentävä lääkehoito on lopetettu korkeintaan 6 kuukautta sitten. 

Ryhmään eivät kuulu henkilöt, joiden syöpä on hoidettu pelkästään kirurgisesti tai jotka saavat immuunipuolustukseen vaikuttamatonta hoitoa, esimerkiksi pelkästään hormonaalista rintasyövän liitännäishoitoa. 

Rokottamisjärjestyksessä saattaa olla pieniä eroja kotikunnasta riippuen. Tiedon omasta rokottamisajankohdasta saa kotikunnasta.

Syöpäpotilailla ei ole kuvattu koronarokotteen ottamisesta aiheutuvia erityisiä riskejä. Suomessa käytäntö on kuitenkin, että immunoterapiaan pidetään yhden kuukauden varoaika. 

19. Miksi Syöpäjärjestöjen antamat neuvot ovat yleisluontoisia? Miksi kehotamme ottamaan yhteyttä hoitohenkilökuntaan?

Eri syöpäsairaudet ja niiden hoidot ovat keskenään hyvin erilaisia. Myös saman syöpäsairauden hoito voi olla eri potilailla erilaista. Sen vuoksi parhaat yksilölliset neuvot saat syövänhooidosta vastaavalta hoitohenkilökunnalta.

Kysymyksiä ja vastauksia päivitetty  9.9.2020 kello 13.00

Lue lisää

Tupakointi ja koronavirus (Suomen Ash ry verkkosivustolla)

Koronavirus vaikuttaa Syöpäjärjestöjen toimintaan

Valtakunnallinen neuvontapalvelu on sairastuneen ja läheisten tukena koronasta huolimatta. Vastaamme kaikille, mutta vastauksissa saattaa olla hieman enemmän viiveitä.