Siirry suoraan sisältöön
Tietoa

Koira löytää syövän

12.06.2019
"Koira pystyy tunnistamaan syöpänäytteen lähes sataprosenttisesti. Mikään laite ei kykene vastaavaan", Anna Hielm-Björkman kertoo.

Flickan työntää kuonon syvälle purkkiin ja nuuhkaisee. Kyllä, tässä purkissa tuoksuu syöpä. Flickan merkkaa purkin ja käy sen viereen makaamaan. Flickanin omistaja Ilkka Hormila antaa namin palkaksi.

Hormila näyttää, miten koiria koulutetaan löytämään syöpä. Ensin opetetaan tunnistamaan haju. Kun koira tietää, mitä hajua se etsii, tehtävää vaikeutetaan. Koiran pitää löytää oikean hajuinen purkki muiden purkkien joukosta. Vain yhdessä purkissa viidestä on syöpää sairastavan ihmisen virtsanäyte. Flickan löytää näytteen epäröimättä.

Flickan on jo 12-vuotias konkari, joka on jäänyt eläkkeelle poliisikoiran tehtävistä. Hormilakin on jäänyt eläkkeelle, joten he voivat nyt keskittyä syövän haisteluun.
Flickan etsi vuosia rikollisia poliisin apuna. Koska hän osasi jo etsiä rikospaikalta löydettyyn aseeseen tarttunutta ihmisen hajua useiden ihmisten hajunäytteiden joukosta, oli syövän etsimisen logiikka jo tuttu.
Flickania motivoivat hommaan namit. Kun merkkaa oikean purkin, saa palkkion.

Vielä ei tiedetä, mitä koira haistaa tunnistaessaan syövän. Siksi kouluttamista ei voida aloittaa opettamalla löytämään syövän hajua, kuten tehdään esimerkiksi kokaiinilla. Virtsanäytteessä on paljon muutakin tietoa kun syöpä, ja koiran pitää oivaltaa, että hänen pitää etsiä sitä näytettä, jossa on mukana tuo tietty haju.
Syövän haistamista koiralla on tutkittu ulkomailla jonkin verran, Ruotsissakin keuhkosyöpää muutama vuosi sitten. Vaikka tulokset olivat ihan hyviä, tutkimus lopetettiin. Ehkä aika ei ollut vielä kypsä.
Jos koirat auttavat löytämään huumekätköjä tai kadonneita ihmisiä, mikseivät ne auttaisi löytämään syöpää?

Wisenose kouluttaa hajuerottelua

Hajuerottelukoiria kouluttavan yhdistyksen Wisenosen tutkimuksessa on mukana 19 koiraa. Samalla dokumentoidaan koiran oppimista ja koiran kouluttamista hajutyöskentelyyn tieteellisin keinoin, jotta jatkossa lisää koiria voisi kouluttaa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.
Kaikilla kahdellatoista on jo joku muu haistamistaito. Jotkut haistavat hometta, Jotkut, kuten Kössi, haistavat syövän lisäksi myös hometta, lutikoita ja rottia.

Koulutuksessa täytyy olla tarkkana. Jos omistaja tietää missä purkissa syöpänäyte on, hän antaa helposti koiralleen merkin huomaamattaan. Samalla koulutetaan myös kouluttajia.

Eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta vastaa koirien koulutuksen validoinnista. Koirat pätevöitetään kaksoissokkotestillä. Koirien kouluttajatkaan eivät siis tiedä, mikä näyte on positiivinen.

Koira löytää pahanlaatuisen kasvaimen

Tähän mennessä on varmistettu, että koira löytää eturauhassyövän virtsanäytteistä luotettavasti. Seuraavassa vaiheessa koirat opetetaan erottamaan kiltti eturauhassyöpä vaarallisesta.
Eturauhassyöpänäytteet saadaan HUSin syöpäklinikalta.

Hielm-Björkman on varma, että koirat oppivat nopeasti erottamaan hyvälaatuiset kasvaimet pahanlaatuisista. Koirat ovat jo harjoitelleet koirien nisäkasvaimilla, ja se sujui helposti.

Useimmiten  koirat ovat haistaneet näytteitä, joista tiedetään mitä niissä on. Kiinnostavaa on kuitenkin myös on se vaihe, jossa koira haistaa näytettä, jonka antajan syövästä ei vielä tiedetä onko se pahanlaatuinen vai ei. Koira kertoo meille ensin, ja kun vastaus patologilta tulee, tiedämme jos koira oli oikeassa vai ei. Yleensä he aina olevat.
Kilttejä eturauhassyöpiä ei pystytä nykyään täysin varmasti erottamaan pahanlaatuisista ja siksi monia miehiä leikataan turhaan. Jos koira pystyy haistamaan virtsanäytteestä onko syöpä pahanlaatuinen vai ei, kilttiä eturauhassyöpää sairastava mies voi välttää turhan leikkauksen.

Mikä syövässä haisee?

Samalla kun koiria koulutetaan haistamaan syöpää yritetään saada selville, mitä koirat syövässä haistavat. Jos se saataisi selville, voitaisi ehkä kehittää testi, jolla syövän voisi löytää.

Koira pystyy löytämään syövän ennen kuin se pystytään löytämään muilla menetelmillä. Joskus käykin niin, että koira merkkaa sellaisenkin näytteen, jonka antajan pitäisi olla terve. Silloin näytteenantajalle ilmoitetaan, jos hän on niin halunnut.

Terveiden ihmisten virtsanäytteitä tarvitaan tutkimukseen jatkuvasti lisää. Yleensä yhtä syöpänäytettä kohti on neljän terveen ihmisen näyte.
Halukkaat näytteenantajat voivat ottaa yhteyttää tutkimuskoordinaattori Susanna Paavilaiseen, mieluiten sähköpostitse: susanna.paavilainen@wisenose.fi. Paavilaiselta saa ohjeet, miten näyte toimitetaan yhdistykselle.

Wisenose on toiminut lahjoitusvaroin. Se sai viime vuoden lopulla apurahan Wihuri-säätiöltä ja Svenska kulturfondetilta. Ne ovat auttaneet, mutta rahaa tarvitaan koko ajan lisää.

“Olemme taas etsimässä rahoitusta jatkoon, nykyinen rahoitus riittää huhtikuulle”, Hielm-Björkman kertoo.

Asiat etenisivät nopeammin, jos projektille pystyttäisi palkkaamaan edes yksi päätoiminen työntekijä. Tällä hetkellä kaikki mukana olevat tekevät tätä ilman palkkaa, oman työnsä ohella.

Maarit Rautio

kuvat: Eeva Anundi